Lasten ruoka-allergiat: oikeus hoitoon

Tiesit varmaan, että vastuu ruoka-allergisten lasten hoidon toteuttamisesta kuuluu kuntien ja kuntayhtymien tuottamien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden vastuulle. Vastuusta toteuttaa hoitoa säädetään terveydenhuoltolaissa. Perusterveydenhuollon vastuulla on hoidon kokonaisuuden yhteensovittaminen.

Lasten ruoka-allergioiden hoidon yhteneväisyyttä edistämään laaditun Käypä hoito -suosituksen mukaan ”Perusterveydenhuollon tulee havaita tapaukset, joissa on syytä epäillä ruoan aiheuttamaa anafylaksiaa tai esiintyy pitkäaikaisia tai vaikeita iho- tai suolisto-oireita, ja lähettää niistä kärsivät lapset jatkotutkimuksiin. Lievästi oireilevat lapset tutkitaan ja hoidetaan perusterveydenhuollossa.”

Terveydenhuoltolaki 8§: ”Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita.”

Miten lapsen ruoka-allergiaa hoidetaan? Käypä hoito -suositus antaa tähän varsin selkeän vastauksen: ”Hoitona ovat vaikeita oireita aiheuttavan ruoka-aineen määräaikainen välttäminen ja tasapainoinen iänmukainen ruokavalio, jolla taataan lapsen normaali kasvu ja kehittyminen.” — ”Jos lapsella on lieviä oireita tai oireet ilmaantuvat vasta isommilla annoksilla tai pitkäaikaisessa käytössä, kyseistä ruoka-ainetta tarjotaan lapselle oireiden sallimissa rajoissa.”

Eli: ruoka-ainetta annetaan, jos oireet ovat siedettäviä, vältetään määräaikaisesti, jos näin ei ole.

  • Ruokien aiheuttaman yliherkkyyden taustalla on monia mekanismeja, joista allergia on vain yksi muoto.
  • Allergiat jaetaan IgE-välitteisiin sekä ei-IgE-välitteisiin.
  • Kaikkiaan arviolta 5–8 %:lla pikkulapsista on merkittävä ruoka-allergia.
  • Suolioireita (vatsakipu, ripuli, oksentelu) esiintyy arviolta kolmanneksella potilaista.

(Ruoka-allergia: Mäkelä & Pelkonen, 2016)

Asia on paperilla täten siis verrattain simppeli sekä lain että Käypä hoito -suosituksen valossa. Ruoka-allergiaa hoidetaan ruoka-aineiden määräaikaisella välttämisellä.  Kunnan on järjestettävä palvelut, perusterveydenhuollon on vastattava hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta ja toteutettava sekä seurattava lievempien allergioiden hoitoa. Missä näin käytännössä kuitenkaan tapahtuu? Käytännössä erityisesti suolioireisiin (ripuli, oksentelu, vatsakivut) painottuvien ja viivästyneesti oireilevien allergioiden hoito painottuu nykypäivänä yksityisille vastaanotoille.

Yksityisillä vastaanotoilla jotkut suosituista lääkäreistä laskuttavat pelkästä käynnistä useita satoja euroja ja laboratoriotutkimusten kustannukset saattavat nousta nopeasti tuhansiin. Nämä viulut maksetaan sitten nousevien vakuutusmaksujen ja omavastuiden muodossa – vakuutusyhtiöt kun eivät ole mitään hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Perheillä, jotka eivät maksa kalliista sairaskuluvakuutuksista tai heille ei ole sitä myönnetty esimerkiksi sairauden vuoksi, on aniharvoin varaa käyttää yksityisten lääkäriasemien erikoislääkäreiden palveluita. Vaikeus saada lapselle hoitoa perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon piiristä asettaa täten allergiaperheet epätasa-arvoiseen asemaan. Kuvio tuntuu hieman erikoiselta maassa, jossa kutenkin ylläpidetään verovaroin varsin ansiokasta ja hintavaa julkista terveydenhoitojärjestelmää, eikö totta?

Neuvolajärjestelmän tehtävä on hoitaa vähän kaikkea, mutta ei sairauksia, vaan toiminta keskittyy niin sanotun kansanterveystyön terveyttä edistävään ja ongelmia ennaltaehkäisevään työhön. Lasten ruoka-allergioihin liittyvää erityisosaamista neuvoloissa on täysin satunnaisesti, vaikkakin ruoka-allergioiden esiintyvyydeksi arvioidaan iän mukaan 3-8% ja allergioiden on todettu lisääntyvän.

Miten ruoka-allergioita sitten hoidetaan tavallisesti terveyskeskuksissa? Ilmeisesti pääsääntöisesti tekemällä lähetteitä erikoissairaanhoitoon, josta lähetteet palaavat bumerangina, jos siellä katsotaan, että lapsen oireilu on erikoissairaanhoitoon liian lievää.

Yksi merkittävä ongelma myös erikoissairaanhoidon suhteen on se, että sen laatu vaihtelee dramaattisesti. Samaisessa sairaalassakin voi kohdata lääkärin, joka kohtaa perheen ja rakentaa eteenpäin vievän hoitosuhteen tai lääkärin, joka tylyttää, uhkailee, naureskelee ja väheksyy lapsen oireita. Ei ole myöskään tavatonta, että suolisto-oireista kärsivälle lapselle ei tunnu löytyvän erikoissairaanhoidon piiristä ”oikeaa” paikkaa, sillä suolistopuoli ei hoida allergioita ja allegiapuoli ei tunnu hoitavan suolisto-oireisia lapsia fokuksensa ollen iho-oireilussa, astmassa ja anafylaksiassa. Suolistollaan oireilevat allergialapset ovat täten melkoisia väliinputoajia hoitoketjuissa, jotka myös vaihtelevat sairaanhoitopiirien välillä.

Tässä välissä on hyvä pysähtyä miettimään mitä suolisto-oireisella allergialla oikeastaan tarkoitetaan? Suolioireista allergiaa tai suolisto-oireista allergiaa käytetään tavallisesti puhekielessä erotuksena nopeasti reagoivista IgE-välitteisistä allergioista viitaten viivellä ilmeneviin ja suolisto-oireisiin painottuviin ruokayliherkkyyksiin (= allergiat ja intoleranssit). Myös IgE-välitteiset allergiat voivat oireilla mahasuolikanavan oireilla, ja viiveisesti oireileva allergia voi oireilla myös esimerkiksi iholla, joten suolisto-oireinen allergia on sinänsä mielestäni luokittelevana terminä hieman hämäävä ja epäspesifi, joka myös hankaloittaa asiasta viestimistä.

Diagnoosi K52.2: Allerginen tai muu ruokavaliosta riippuva maha-suolitulehdus ja/tai koliitti (ICD-10)

Miten ruoka-allergia diagnosoidaan? Koska laboratoriokokeet ovat vain suuntaa-antavia (esim. prick-testit, IgE vasta-aineet) ja osa erityisesti viiveisesti oireilevista allergioista ei näy missään nykyään käytössä olevista laboratoriotesteistä, ainoa varma keino diagnosoida on välttö-altistus.

Viljojen ja maidon osalta tämä tehdään tavallisesti joko valvotusti (etenkin välittömästi oireilevien allergioiden kanssa) tai kaksoissokotettuna (etenkin viiveiset oireet), eli julkisella puolella erikoissairaanhoidon piirissä. Muilta osin Käypä hoito -suosituksen mukaan ”diagnoosin perustana ovat kokeilut, jotka toteutetaan kotona lääkärin, terveydenhuoltohenkilökunnan ja potilaan huoltajan kanssa yhdessä laaditun suunnitelman mukaan.”

”Yksittäisiä ruokia, joilla ei ole ravitsemuksellista merkitystä, voi eliminoida perusterveydenhuollossa, kun oireen ja ruoan yhteys on selvä. Välttäminen ja kokeilu kotiolosuhteissa oirepäiväkirjan avulla riittää.” (Lasten ruokayliherkkyys ja -allergia, Lääkärin käsikirja)

Diagnosoinnissa astuu kuvioon valta ja subjektiivisen kokemuksen merkitys. Kenellä on valta määrittää se, mikä katsotaan lapselle siedettäväksi oireeksi, mikä lieväksi ja mikä merkittäväksi?

Käypä hoito -suosituksen altistukseen liittyvä oiretaulukon löydät täältä. Esimerkiksi subjektiivisten oireiden kohdalla mainittu ”Tuskaiset suolioireet, väsähtäneisyys”, kutinan kohdalla mainittu ”kovaa jatkuvaa raapimista” ja objektiivisissa oireissa mainittu ”oksennus tai ripuli” ja kardiovaskulaarisena/ neurologisena oireina ”heikotus, huimaus ja takykardia” ovat kaikki oranssilla merkittyjä oireita. Oranssi ruutu merkitsee siis sitä, että altistuksessa voidaan edetä. Vasta kolme oranssia ruutua, eli edellä mainittua vastaavaa oiretta katsotaan merkiksi todellisesta reaktiosta.

Kuka aikuinen elelisi elämäänsä ”kovan jatkuvan raapimisen” ja ”tuskaisten suolioireiden” kanssa vapaaehtoisesti kovinkaan hyvin pyrkimättä vaikuttamaan näihin oireisiin? Niinpä. Miksi ihmeessä sitten lastemme pitäisi?

Lasten tasa-arvoisen hoidon, terveyden ja perheiden hyvinvoinnin edellytysten vuoksi olisi tärkeää, että myös lasten viivellä oireilevien ruokayliherkkyyksien hoitoon kehitetään toimivia keinoja toteuttaa lasten allergioiden hoitoa ja sen seurantaa moniammatillisesti.

Jotta ruoka-allergian hoitoa voitaisiin toteuttaa asianmukaisesti, perheet tarvitsevat pitkäkestoista ja kohtaavaa tukea väliaikaisten eliminaatiodieettien laatimiseen, seuraamiseen ja purkamiseen sekä täysipainoisen ruokavalion takaamiseen. Käytännössä tämä edellyttäisi kontaktia kokonaistilanteesta kartalla olevaan ruoka-allergioihin perehtyneeseen ravitsemusterapeuttiin ja lääkäriin. (Paljon mutten kertoo esimerkiksi se, että ruoka- ja oirepäiväkirjan ylläpitämiseen ei ole mitään yhtenäisiä yleisesti käytössä olevia ohjeita tai pohjaa, vaikka tämä on viiveisten oireiden seuraamisessa ihan ensiarvoisen tärkeä menettely.)

Muista, että oikeudesta hyvään hoitoon säädetään muun muassa laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitoonsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus hoitoon tai siihen liittyvään kohteluun liittyvistä tekijöistä toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutus tulee käsitellä ja siihen tulee vastata kirjallisesti kohtuullisessa ajassa. Kantelu tehdään valvovalle viranomaiselle (Valvira).  Potilasasiamiehellä on velvollisuus auttaa potilasta näiden toteuttamisessa. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista: 10§, 10a§, 11§)

Jos lapsesi jää vaille hoitoa, tai tulette kohdelluksi huonosti terveydenhuollon kontakteissa, tee asialle jotain. Mikään ei koskaan muutu, jos asioihin ei puututa.

child-1721906_1920

 

 

 

Ulkoilua auringolta suojautuen

YHTEISTYÖSSÄ: Nordic Health Systems (Lavera), Partioaitta (Julbo-aurinkolasit) Aurinko_Perheesta_blogiAURINKO! Ihanaa nähdä jälleen rakas ystävä. Kuinka sua kaipasin! Olen niin valolla käyvä ihminen, että kaamosaika ja välikausien harmaat jaksot eivät oikein puhuttele. Pimeässä villasukat jalassa hyggeily huvittaa muutamat ensimmäiset viikkonsa syksyn saapuessa, sen jälkeen siitä tulee lähinnä sietämistä. Valoa tarttis saada. Kun keväällä aurinko alkaa paistaa maailma on sillä sekunnilla auki, ideoita pursuu ja energiaa riittää! IHANAA! Joten, pipo nurkkaan ja paitahihasillaan auringonsäteitä nauttimaan? Eiii nyt ihan niinkään.

Terveyskirjaston artikkelissa Auringonpaisteen haitat todetaan melko pysäyttävästi:

DNA-vaurio käynnistää pigmentintuotannon eli ruskettumisen. Ruskettumisella iho yrittää suojata soluja lisävaurioilta. UV-säteily heikentää myös elimistön puolustuskykyä näkyen huuliherpeksen aktivoitumisena tai lomaa seuraavana hengitystieinfektiona. Immuunivasteen heikkeneminen voi edistää ihosyövän kehittymistä. UV-säteily voi vahingoittaa myös silmiä.

:O

Toisaalta: auringon valo myös vaikuttaa suotuisasti joihinkin ihosairauksiin, kuten atooppiseen ihottumaan ja psoriasikseen (Atopialiitto). UVB säteily myös käynnistää iholla D-vitamiinin tuotannon. D-vitamiinin tuotannon aktivointiin riittää kuitenkin varsin pienikin altistus kesäaurinkoa, joten uskon että sen kannalta riittävä määrä säteilyä saadaan ihan ”vahingossakin” tavallisen ulkoilun ohessa hyvin suojattunakin. Lisäksi D-vitamiinia on myös niin helppoa ottaa ravintolisänä, että sen vuoksi en lasten ihoa karsinogeeneille ehdoin tahdoin altistaisi.

Auringon säteistä nauttiminen, niin ihanaa kuin se onkin, edellyttää siis tiettyjä varotoimia, jotta jälkikasvun ja oman elimistön pysyviltäkin vaurioilta vältytään. Vaatteilla, laadukkailla aurinkolaseilla, aurinkosuojavoiteilla ja terveellä järjellä pääsee jo pitkälle, kunhan muistaa, että auringossa enemmän ei ole enemmän.Kesä_blogi_Perheesta.jpg

Aurinkolasit

Lasten laadukkaisiin aurinkolaseihin panostaminen kannattaa, sillä lasten silmien suojaaminen UV-säteilyltä on sijoitus, jonka vaikutukset kantavat pitkälle. Lapsen aurinkolasien linssien tulee suodattaa UV-säteily kokonaan, joten kannattaa suunnata katseensa laadukkaisiin vaihtoehtoihin.

Erityisesti lasten silmien suojelu on tärkeää, sillä lapsen silmän mykiö päästää lävitseen enemmän UV-säteilyä, kuin aikuisen. Osa UV-säteilystä voi tunkeutua aina silmän pohjaan asti jolloin verkkokalvon solut alkavat pikkuhiljaa rappeutua. (Ultraviolettisäteily)

Julbo Looping aurinkolasit ovat olleet pojilla käytössä vauva-aikana ja pidämme lasien laadusta sekä istuvuudesta. Julboja myydään yleisesti myös optikkoliikkeissä ja luotan niiden laatuun eniten markkinoilla olevista lapsille aurinkolaseja valmistavista merkeistä, joskin varmasti muitakin hyviä merkkejä löytyy.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Julbo Turn

Kuopuksella ovat nyt käytössään Ki Et La-merkkiset lasit ja Esikoinen puolestaan sai Partioaitasta kokeiluun Julbo Turn- lasit, jotka kuuluvat Julbon laadukkaaseen lasten aurinkolasimallistoon. Aurinkolaseissa on polarisoidut Spectron 3 linssit, jotka antavat 100 % suojan UV-säteilyä vastaan. Lasit istuvat kasvoille tukevasti, eli pysyvät päässä kovassakin menossa. Julbo Turn aurinkolasit ovat siis turvalliset sekä ainakin meidän mielestämme varsin tyylikkäät, eli sopivat niin retkelle kuin kaupungilla keikarointiin.Julbot_Perheesta_blogi2Lasten aurinkolasit kannattaa muuten aina sovittaa, sillä niiden istuvuus on tärkeää paitsi suojan myös mukavuuden kannalta! Lapsen pään ja kasvojen muoto sekä koko vaihtelevat luonnollisesti, joten kannattaa kokeilla eri malleja ja kokoja, eikä tuijottaa laseille laadittuja ikäsuosituksia.

Aurinkosuojavoiteet

Tavallisia kemiallisen suojan sisältäviä aurinkosuojatuotteita ei suositella alle kaksivuotiaille, mutta fysikaalisen suojan tuovilla aurinkosuojavoiteilla voi suojata turvallisemmin niitä kohtia, jotka auringolle altistuvat. Aurinkosuojavoiteen valinnassa kannattaa panostaa suojakertoimiin: liian korkeaa suojakerrointa ei liene, tai ainakaan siitä ei ole haittaa. Fysikaalinen aurinkosuojavoide antaa suojan saman tien levittämisen jälkeen ja toimii niin kauan kunnes se pestään tai hieroutuu iholta pois. Rasvaa on siis syytä lisätä uimisen tai pyyhkimisen jälkeen, muutoin se ei ”haihdu” iholta pikkuhiljaa tehoaan menettäen kemiallisten vastaavien tavoin.   OLYMPUS DIGITAL CAMERASaimme blogiyhteistyönä kokeiluun Laveran aurinkosuojatuotteita: herkän ihon aurinkosuojavoiteen SPF 30,  aurinkosuojasuihkeen SPF 20 sekä aurikosuojakertoimellisen huulivoiteen SPF 10.

Herkän ihon aurinkosuojavoide (SPF 30) osoittautui erityisesti lapsilla toimivaksi vaihtoehdoksi, jolla suojaamme jo nyt kevätauringolta heidän kasvojaan. Voide on paksua ja levitettäessä melko vaaleaa, mutta imeytyessään vaaleus ei näy juurikaan enää. Koska kyseessä on fysikaalisen suojan antava voide, ihoon jää selkeä kerros voidetta. Ensimmäisellä kerralla tulin levittäneeksi voidetta hieman liikaa ja lapset näyttivät pieniltä kummituksilta Nuuksion metsässä käyskennellessään :D. Tehokasta tavaraa sanoisin. Järkevä kerros ei näy iholla häiritsevästi.

Aurinkosuojasuihke (SPF 20) on kosmeettisesti miellyttävä vaihtoehto aikuisille ja tulee ehdottomasti omaan käyttööni säiden salliessa vartalon aurinkosuojana, joskin kovan porotuksen osuessa esimerkiksi veden äärellä aion turvautua myös edellämainittuun tehokkaampaan voiteeseen ainakin herkästi palavien kohtien suhteen. Aurinkosuojasuihke tuoksuu (hyvältä) kevyesti, mutta ei häiritsevästi, levittyy miellyttävästi iholle, eikä jätä iholle valkoista kerrosta. Iso suositus paksuja voiteita karsastavalle!

Huulivoide (SPF 10) puolestaan on näppärä pitää mukana aina, sillä se kulkee vaikka taskussa ja siitä saa sipaistua suojaa vaikka nenänpäähän akuutissa tilanteessa, jos aurinkosuojaus on unohtunut tai muuten riittämätön. Huulivoide on väriltään niin vaalea, että itse en sitä huuliini voinut sellaisenaan jättää, mutta kokeilin sitä huulipunan alle, missä se toimikin hauskasti ikäänkuin pohjustajana ja antoi lisäsuojaa huulille. Aurinkosuojan sisältävä huulivoide on myös hyvä lisä esimerkiksi lasten kerhoreppuun, josta sitä voi pyytää ohjaajaa lisäämään, jos keväinen sää tekee 360° yllätyskäännöksen räntäsateesta auringon porotukseksi, kuten tänä keväänä on saatu nähdä.Lavera_Aurinkosuojavoiteet_Blogi_Perheesta2

Vaatteet

Niskan suojaava UV-suojallinen aurinkohattu on mainio sijoitus: se suojaa lapsen niskan lisäksi korvat sekä lipan ansiosta myös silmiä ja kasvoja auringon porotukselta. UV-hattuja löytyy laajalti ja viime vuonna hommasimme muistaakseni Prismasta Reiman Somme UV-hatut, joita pojat käyttivätkin ahkerasti koko kesän. Hatussa on UV-suojakerroin 50 +, se on joustava, eli pysyi hyvin päässä, toimii vesileikeissäkin eikä hiostanut. Nappi hankinta, väittäisin! Kyseinen hattu hommataan myös tänä vuonna Esikoiselle Kuopuksen periessä Esikoisen viimevuotisen hatun.Aurinko_Perheesta_Blogi3Vesi- ja rantaleikeissä toimiviksi sijoituksiksi koimme niin ikään Reiman UV-suojalliset haalarit, joista erityisesti Kuopukselle hommattu pitkähihainen ja lahkeellinen versio suojasi lapsen veden äärellä hienosti. Näitä kannattaa muuten bongailla alennusmyynneistä sesonkien päätteeksi ja välissä – usein UV-vaatteita saattaa löytyä puoleen hintaan ja säästö on huomattava kunhan osaa arvioida lapsen kasvun käyttöhetkeen nähden edes suurinpiirtein oikein.

Pihaleikeissä hellepäivänä toimivat hatun lisäksi väljät ja puuvillaiset vaatteet. Valitse varjoinen leikkipaikka. Meillä hyviksi koettuja ja edullisia kesävaatteita ovat olleet H&M:n ei niin laadukkaat, mutta vilpoisen hengittävät valkoiset pitkähihaiset puuvillabodyt. Eettisesti kestävämpää vaihtoehtoa saa ehdottaa – kirppareilta kun harvoin löytää hyväkuntoisia valkoisia tai vaaleita t-paitoja löytää taaperokoossa. Jännä.

Yhteenveto

Lasten suojaamiseen kannattaa toden teolla kiinnittää huomiota, sillä erityisesti nuorella iällä palaminen lisää ihosyövän riskiä. Lasten suojaaminen auringolta tapahtuu ensisijaisesti auringon välttämisen ja vaatteiden avulla. Vauvat pidetään kokonaan varjossa ja taaperoiden ja leikki-ikäisten kanssa kannattaa välttää ulkoilua auringon ollessa polttavimmillaan, eli noin klo 11-15 välisenä aikana. On hyvä myös muistaa, että pilviselläkin säällä voi palaa (Atopialiitto). UV-indeksin ollessa 3 tai enemmän, suojaus on tarpeen. Lisää tietoa ultraviolettisäteilystä ja ajankohtaisen UVI-ennusteen löydät Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Auringosta voi siis nauttia lasten kanssa turvallisin mielin, kunhan muistaa muutaman seikan:

  1. Vauvat varjoon!
  2. Leikki-ikäistenkin kanssa auringossa oleilua kannattaa välttää pahimman porotuksen aikaan (11-15).
  3. Valitse varjoisa leikkipaikka
  4. Suojaa lapset hyvin vaatteilla
  5. Valitse lapselle laadukaat aurinkolasit 
  6. Käytä lapsille korkeaa suojakerrointa ja fysikaalista aurinkosuojavoidetta
  7. Muista, että varjoisallakin säällä voi palaa

Lue lisää:

Aurinko_Perheesta_Blogi2Seuraa Perheestä blogia myös Instagramissa ja Facebookissa!

Vatsatauti: Selviytymisopas

Vatsatauti on viheliäinen rupeama, joka iskee tavallisesti kevättalvella. Oikein tuottoisana vuonna arpa saattaa osua myös syksyllä. Kuinka vatsataudin tuloon voi sitten valmistautua? Ei tietenkään mitenkään niin, että siitä olisi oikeasti hyötyä. Kontrollifriikin mieltä kuitenkin rauhottaa pelkästään ajatus siitä, että yrittää edes valmistautua! Siispä kaappiimme hommattiin perustarpeet tätä sessiota varten siltä varalta, että molemmat vanhemmista kaatuisivat pönttöä halaamaan samassa erässä.

Kaapeista on hyvä löytyä vatsataudin varalta ainakin:

  • Tuoremehua
  • Sipsejä/ suolatikkuja
  • Pakastemustikoita
  • Puurohiutaleita, mehukeittoa
  • Ripulijuomajauhetta ja Precosaa (tai muuta boulardii-valmistetta)
  • Valkopippureita? (No ei se ota jos ei annakaan!)
  • Jätesäkkejä
  • Kertakäyttöisiä kumihanskoja
  • Rutkasti talouspaperia
  • Iso pino harsoja ja pyyhkeitä
  • Ämpäreitä vähintään yhtä monta kuin on asukkaita. Mielellään myös muutama likaantuneiden harsojen jne. säilyttämiseen. Taaperon syöksy-yrjö yllättää joka kerta, mutta ainakin sen ämpärin kanssa siivoaminen on helpompaa
  • Yleispesuainetta
  • Kloriittia (yök, mutta ainoa joka oikeasti toimii noroon)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun tilanne on päällä:

  • Kääri matot pois. KAIKKI matot. Tai ainakin ne matot, joita et halua pestä tai heittää pois.
  • Kerää pehmolelut, pinnoittamattomat puulelut ja ylipäänsä vaikeasti puhdistettavat ja vaalittavat lelut pois.
  • Vuoraa sängyt jätesäkeillä:
    • Pinnasängyn kokoisen patjan saa muuten kätevästi peittoon vetämällä siihen kaksi pienempää 120 litran jätesäkkiä.
    • Sohva on sängyn ohella keskeistä vaaravyöhykettä ja hankala putsattava, joten siihen kannattaa yrittää laittaa eristettä myös, isommat jätesäkit toimivat tähän hyvin. Päälle lakana tai pyyhkeitä.
    • Sujauta tyynyt myös jätesäkkiin ja laita päälle tyynyliina tavalliseen tapaan.
  • Peitä lasten sängyt lakanoiden sijasta pyyhkeellä, jonka näppärästi vaihdat uuteen sen likaantuessa. Pyyhkeen läpi mahdolisesti imeytyneen oksun saa jätesäkin pinnalta helposti pyyhkäistyä. Jotkut vannovat pyyhkeiden kerrostamisen nimeen, mutta itse koen siinä likaantuvan monta kerrosta samalla, joten olemme nähneet parhaaksi laittaa pyyhkeen yksi kerrallaan lapsen alle.
  • Harso lapsen pään alla on miellyttävämpi kuin froteinen pyyhe.
  • Unohda kestovaipat.
  • Pue sairastaville ne mukavimmat ja kulahtaneimmat, kuuman pesun kestävät vaatteet (perus colleget kestävät yllättävän hyvin 90°C, mutta en toki lupaa mitään :D). Iso kaula-aukko plussaa. Pue saman sävyisiä vaatteita, jotta voi pyörittää koneellisia pyykkiä lajittelematta.
  • Unohda Jaffa: Vaikka vatsataudissa tavallisesti on ollut tapana tarjoilla Jaffaa tai muuta limsaa, tämä ei välttämättä ole paras idea. Hiilihapot saattavat ärsyttää vatsaa entisestään ja limsan korkea sokeripitoisuus voi käsittääkseni provosoida ripulia entisestään. Toisaalta, mikä vain neste mikä menee alas (ja tulee ylös) on akuutissa vaiheessa hyvä. Toipuvaa vatsaa ei kannata ärsyttää hiilihapoilla, vaan helliä mahdollisimman lempeillä asioilla, kuten puurolla ja marjakeitolla.
  • Tarjoa lapselle 50/50 laimennettua mehua pienissä erissä. Ja NYT tarkkana sen ämpärin kanssa: alkuvaiheessa nesteet tapaavat tulla paluupostissa 100% todennäköisyydellä ja suht välittömästi. Yleensä sillä hetkellä kun vilkaiset toiseen suuntaan.
  • Sipsit maistuvat heikommallakin voinnilla ja niillä saa suolatilannetta tasoitettua, vaikka ei paljoa saisikaan alas.
  • Varaa helposti lämmitettävää (ei haisevaa!!) ruokaa heille, ketkä ovat jo selvinneet tai vasta odottavat vuoroaan. Esim. pakasteita ja purkkiruokaa.
  • Unileluja on hyvä olla olemassa kaksi identtistä, jotta lelun likaantuessa lapselta ei tarvitse riistää turvaa tuovaa lelua olon ollessa karseimmillaan. Leluja kannattaa vaihdella ja pestä tasaisesti muulloinkin, niin ne kuluvat samassa tahdissa.
  • Tilaa Netflix. DVD:t ovat nopeasti katsottu läpi, kun useamman päivän kotijumitus iskee päälle ja huoltoyksikön vointi ei salli mitään askarteluspektaakkelien järjestämisiä.

Koska ripulipotilas lääkäriin?

  • Ripuloiva lapsi on alle puolivuotias.
  • Ripuli tai oksentelu on yhtämittaista.
  • Kotihoito ei onnistu (lapsi ei juo tai oksentaa kaiken)
  • Ulosteessa on verta.
  • Lapsi väsähtää.
  • Ripulointi jatkuu yli 3 vuorokautta.
  • Punnituksen perusteella paino laskee.
  • Ripuliin liittyy korkea kuume (yli 39 C°).
  • Ripulitartunta on saatu etelänmatkalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuinka välttää tartunta?

  • Ei mitenkään, ainakaan samassa taloudessa. Tai no hyvällä käsihygienialla voi tietysti yrittää. Olen kuullut että pelkästään tuoreen oksennuksen ohi kulkeminen voi riittää tartuttamaan viruksen pöllytessä ilmassa, joten voi melko huoletta nostaa kädet pystyyn tartunnan suhteen, kun se samaan osoitteeseen iskeytyy. Se tulee, jos on tullakseen. Vaikka kaikki perheestä altistuvat, eivät kaikki välttämättä sairastu.
  • Kotona tartunta-altistusta on siis huono välttää, mutta ainahan sitä voi yrittää suojaamalla kasvot oksennusta siivotessasi. Käytä kertakäyttöhanskoja ja siivoa talouspaperilla, jonka suljet roskapussiin lopuksi. Oksennustahra kannattaa pestä ensin yleispuhdistusaineella, jonka jälkeen klooriliuoksella. Jos et saa tahriintuneita tekstiilejä välittömästi pesuun, huuhtele ja laita ne jätesäkkiin odottamaan mahdollisimman pikaista pesua. Ja pese niitä käsiä vimmatusti.
  • Jotkut vannovat valkopippurien nimeen vatsatautia ehkäisevänä kotikonstina. Ohjeistuksena on nauttia kerralla 10 kokonaista valkopippuria veden kanssa (tyhjään vatsaan?) altistuksen ilmettyä. Tämän olisi ilmeisesti tarkoitus lisätä mahalaukun liman eritystä ja ehkäistä tartuntaa. Itse en usko tähän, mutta juuri nyt puoliso popsii valkopippureita ja toimii koeihmisenä massiivisen altistuksen kanssa. Jos hän välttyy tartunnalta, saatan korjata skeptistä näkemystäni.
  • Voi olla hyvä idea välttää vierailuja kodissa, jossa vatsatauti on vieraillut edeltävän  kahden aikana.

Norovirus voi säilyä infektoimiskykyisenä huoneenlämmössä esimerkiksi oksennuksen tahraamassa matossa jopa 12 vuorokautta.

(Toimenpideohjelma norovirus-tartuntojen ehkäisemiseksi)

Jälkipyykki

  • Muista, että norovirus on todella tehokas ja sitkeä kehveli. Se tartuttaa pinnoilla useita päiviä (viikkoja?) ja väijyy suolistossa vielä pitkään oireiden helpottumisen jälkeen. Jo pieni määrä virusta riittää aikaansaamaan sairastumisen.
  • Ethän laita vahinkoa kiertämään: Lapset tulee pitää kotona vähintään KAKSI OIREETONTA PÄIVÄÄ, ennen hoitoon tai harrastuksiin viemistä. Tartuttavuus tosin saattaa jatkua ilmeisesti tätäkin pidempään.
  • Pese pyykit pitkällä ohjelmalla vähintään 60°C, lakanat ja pyyhkeet 90°C.
  • Pintoja siivotessa on hyvä muistaa, että etanolilla läträäminen ei tässä auta: noroviruksen rakenne ei ilmeisesti alkoholista juurikaan kärsi, vaan kloorin on todettu olevan tehokkain viruksen tuhoaja pitkän kuumennuksen ohella.
  • Kunnollinen saippuapesu on lähtökohtaisesti paras tapa häätää taudinaiheuttajaa käsistä. Käsiä pestessä viruksia poistaa mekaaninen hankaus saippuan kanssa, ei saippua itsessään, eli kannattaa pistää hieman ajatusta siihen pesu- ja kuivaushommaan. Sormenpäiden huolimaton kastaminen veteen ei ole käsipesu. Käsidesillä voi tehostaa puhdistusta.
  • Tasoittele järkähtänyttä vatsaa akuutissa vaiheessa boulardiilla ja jälkihoitona vahvoilla maitohappobakteereilla (farmaseutin tai lääkärin ohjeiden mukaan).
  • Onnittele itseäsi siitä, että nyt ainakin omaat hetkeksi vastustuskyvyn yhdelle vatsatautivirukselle. Ehkä.
C’est la vie! Kyllä siitäkin selviää ja nopeasti se tapaa mennä ohi.
Lue lisää:

 

Lapsiperheen ekologista pyykinpesua

Pyykki se ei lapsiperheessä pesemällä lopu. Siksipä siihen kannattaa suhtautua vähän niin kuin harrastukseen: rakkaudella ja pieteetillä. Ja kas, sitä pääsee joka päivä rakkaan harrastuksensa äärelle!

Taannoin kirjoitin ekologisesta kodin puhdistamisesta sekä ekologisten DIY-kodinpuhdistusaineiden valmistamisesta ja käyttökokemuksista. Sittemmin sain blogin kautta kokeiltavakseni dr Beckmannin kesto lian- ja värinkerääjäliinan sekä Sonettin huuhteluaineen ja valkaisujauheen, joten tällä kertaa sukelsin syvemmälle ympäristö- ja ihmisystävällisen pyykin pesemisen saloihin. Päivityksessä on paljon asiaa, joten jos pikainen katsaus miellyttää, hyppää loppuun kohtaan Yhteenveto!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Ympäristöystävällisiä pyykinpesuaineita

Pesulämpötila

Pesulämpötila vaikuttaa ratkaisevasti pyykin pesemisen ekologisuuteen ja ei-niin-likainen pyykki puhdistuu alhaisillakin lämpötiloilla. Kuitenkin puhuttaessa lapsiperheen pyykistä, se harvoin on kovin puhtoista pesukoneeseen menneessään. Pyykin seassa on lähes aina vähintään sitkeitä ruokaperäisiä tahroja tai vaipan falskauksen nähneitä vaatteita. Tätä pyykkiä ei ole suotavaa pestä alhaisella lämpötilalla, sillä bakteerien nitistäminen pyykistä vaatii pesua vähintään 60°C:ssa. Korkealla lämpötilalla peseminen myös paitsi edesauttaa luonnonmukaisten pesuaineiden toimimista niin tekee myös pyykinpesukoneelle hyvää. Pesulämpötila on siis kaksiteräinen miekka ekologisuuden kannalta, mutta järkevintä on tietysti lajitella pyykki huolella niin, että ne vaatteet jotka eivät tarvitse kuumaa pesua pestään viileämmällä ja tehokasta puhdistusta vaativat vaatteet (60°C) sekä liinavaatteet (60°C-90°C) pestään riittävän kuumalla.

Pesuaineista

Tiesitkö, että kotikäyttöön tarkoitetuissa pesuaineissa ei tarvitse ilmoittaa valmisteen koostumusta kokonaisuudessaan, kuten kosmetiikassa? Tuotteen kylkeen liimattu lappu ei siis välttämättä kerro koko totuutta sisällöstä. Tarkemman ainesosaluettelon voi käydä tarkistamassa valmistajan www-sivuita tai Tukesin kemikaalirekisteristä hakemalla tuotteen käyttöturvallisuustiedote. Nykyään ainakin isommista marketeista, erityisesti Prismoista alkaa löytyä myös ympäristöystävällisiä pyykinpesuaineita, mutta laajempaa valikoimaa ja hajusteettomia eko-pesuaineita etsivän kannattaa suunnata suoraan luontaistuotekauppoihin tai esimerkiksi Hyvinvoinnin tavaratalon ja Ruohonjuuren verkkokauppoihin. Ohessa esittelen pesupähkinöiden, Marseille-saippuasta itse tehdyn pyykinpesunesteen, Ecoverin ja Sonettin pyykinpesunesteiden käyttövertailua.

Pesupähkinät

Pesupähkinät soveltuvat hienosti tumman pyykin pesemiseen, vaalean tai valkoisen pyykin pesemiseen en näitä suosittele. Pähkinöiden pesuteho perustuu kuorista liukenevaan saippuan kaltaiseen saponiiniin, joka toimii parhaiten 60°C pesussa. Pähkinöitä annostellaan pieneen kangaspussiin 5-8 kuoren puolikasta pyykin likaisuudesta riippuen. Pesupähkinöillä voi pestä myös kestovaippoja.

  • Hyvää
    • Taatusti luonnonmukainen
    • Käytetyt kuoret voi heittää biojätteeseen
    • Pahvipakkauksesta ei tule muovijätettä
    • Käy myös kestovaipoille
    • Vaatteista tulee pehmeitä
  • Huonoa
    • Ei sovellu valkopyykin pesuun
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Pesupähkinöitä

DIY-pesuneste Marseille-saippuasta

Pyykinpesunesteen tekeminen itse Marseille-saippuasta on varsin helppoa: raasta tai hienonna tehosekoittimella 100 g Marseille-saippuaa hienoksi jauhoksi ja laita puhtaaseen astiaan. Kaada päälle 1,5 litraa lämmintä vettä ja anna liueta.

Haeskellessani itse tehtävien ekopesuaineiden vaihtoehtoja, törmäsin useisiin DIY versioihin Marseille tai muusta luonnonmukaisesta saippuasta tehdyistä pyykinpesuaineista. Monissa ulkomaisissa ohjeissa liuokseen lisättiin booraksia (?), joka on ilmeisen myrkyllinen aine, mutta yleisesti saatavissa myös kotitalouskäyttöön esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Kotimaisissa ohjeissa kehoitettiin lisäämään liuokseen ruokasoodaa, jonka kuitenkin havaitsin kiteytyvän ja sakkautuvan valmiissa liuoksessa. Sooda myös kuohahtaa veden lisäämisen yhteydessä, joten mietin, miksi menettää soodan kuohahduksen mekaaninen puhdistusteho lisäämällä sitä liuokseen, kun soodan voi hyvin lisätä vasta pesuvaiheessa?

EDIT (15.4.2020): Marseille-saippua on niin rasvaista, että sen käyttö kannattaa jättää ihon, nahan ja villan pesuun. Rasvainen saippua voi tukkia muut tekstiilit ja putkiston, joten sitä ei kannata käyttää konepesussa.

  • Hyvää
    • Luonnonmukaisuus
    • Edullisuus
    • Mieto, puhdas tuoksu
    • Hellävaraisuus
  • Huonoa
    • Ei sovellu konepesuun
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Marseille-saippua

Ecover pyykinpesuneste

Ecoverin pyykinpesunestettä saa jo laajasti tavallisista ruokakaupoistakin, eli sillä on hyvä saatavuus. Ecoverissa on hyvä pesuteho – pyykistä tulee jopa hieman liiankin puhtaan oloista, eli pyykki jää melko karkeaksi. Runsas annostelumäärä hämmentää, kuuden kilon koneelliseen ohjeistus on yli kaksi korkillista (35 ml) pesuainetta. (Likaisen pyykin pesuun annosteluohje on jo yli desilitran verran :O) Pesunesteessä on voimakas, joskin ihan hyvä tuoksu. Tuoksu on kuitenkin sen verran voimakas ja jää pyykkiin tuntuvasti, että kyseinen pesuneste ei nouse suosikikseni, vaikka sille on paikkansa. Pesen tätä nykyä Ecoverillä lähinnä treenivaatteita ynnä muita teknisiä tekstiilejä.

  •  Hyvää
    • Pesuteho myös alemmissa lämpötiloissa
    • Hyvä saatavuus
  • Huonoa
    • Voimakas tuoksu
    • Jättää pyykin karkeaksi
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Ecoverin pyykinpesuneste

Sonettin hajusteeton pesuneste

Jos haluat vain yhden pesuaineen käyttöösi, se on tämä! Sonettin hajusteeton pesuneste täyttää oman toivelistani täydellisesti: se on hajusteeton, allergiaystävällinen, ympäristöystävällinen, toimii 30°-90°C pesussa värilliselle ja valkoiselle pyykille. Tosin tahranpoisto-ominaisuudet aktivoituvat ja valkopyykinpesu onnistuvat aineella parhaiten yli 50°C pesussa. Tässä pesuaineessa ei ole muuta vikaa kuin se, että sitä on hieman hankala löytää. Oman kanisterini onnistuin löytämään Mikonkadun NaturaZonesta.

(Sonettin tuotteissa) keinotekoisia hajusteita, väriaineita eikä säilöntäaineita käytetä. Tuotteissa ei ole entsyymejä, petrokemiallisia tensidejä eikä valkaisua voimistavia kirkasteita. Saippuaan tarvittavat öljyt ja kaikki aidot haihtuvat öljyt ovat 100%: sesti peräisin luomutuotannosta. (Sonett.eu)

  • Hyvää
    • Monella tasolla kestävä valmistustapa ja tuote
    • Hellävarainen
    • Monikäyttöinen
  • Huonoa
    • Heikko saatavuus
Ekologinen pyykinpesu Perheestä blogi.jpg
Sonett hajusteeton pyykinpesuneste

Hienopesu

Villavaatteet kannattaa ensisijaisesti tuulettaa ja pestä ensisijaisesti käsin vasta kun vaate on todella likainen. Tahrat voi poistaa sappisaippualla. Villan pesemisessä olen käytössä todennut erinomaiseksi Sonettin villan- ja silkinpesuaineen, jota Ruskovillakin suosittaa tuotteidensa pesuun käyttämään. Myös Marseille-saippua on käsinpesun hellävarainen klassikko.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Villan- ja silkinpesuaine & Marseille-saippua

Tahranpoisto & valkopyykki

Sappisaippua on tahranpoistossa erinomainen, edullinen ja luonnonmukainen keino. Sappisaippuaa saa myös nestemäisenä valmisteena, jota voi lirauttaa paitsi tahroille myös mukaan pesukoneeseen korostamaan pesutehoa esimerkiksi Marseille-saippuasta tehdyn pyykinpesuaineen kanssa.

Taannoin pääsin kokeilemaan ekologisten tahranpoistajien tehoa Kuopuksen ihanan Metsolan bodyn kokiessa mustikkamehukasteen ja puolisoni ystävällisesti sullottua vaatteen pyykkikoriin muun pyykin sekaan. Muistin vaatteen kohtalon vasta kun vahinko oli jo tapahtunut, eli mustikka oli kuivunut vaatteen kuituihin ja se tavara on sitkeässä. Sappisaippuapalalla hinkkaaminen vaalensi tahroja, mutta ei poistanut niitä. Seuraavaksi laitoin tahroille nestemäistä sappisaippuaa ja annoin sen vaikuttaa. Jälleen hieman vaaleammat, mutta selkeät tummat tahrat vaatteessa. Tässä vaiheessa olin varma, että pisarabodyn päivät olivat luetut. Onneksi kaapissa odotti Sonettin valkaisu- ja tahranpoistojauhe, joka on eräänlainen ympäristöystävällinen Vanish. Laitoin vaatteen illalla (tässä vaiheessa jo yöllä) likoamaan tahranpoistojauheen kera ja kyllä vain: aamulla sain nostaa ämpäristä täydellisen tahrattoman vaatteen. En suoraan sanottuna olisi uskonut aineen toimivan noin hyvin. Mikä parasta, mustat pisarat olivat edelleen mustia, eli jauhe ei ollut syönyt niiden väriä!

Valkopyykin valkoisena pitäminen on ekopyykkäyksen todellinen haaste. Liinavaatteiden valkoisena pitämistä edesauttaa korkeissa lämpötiloissa pesemisen mahdollisuus, mutta tavallisten valkoisten käyttövaatteiden kirkaana pitäminen on haastavaa. Edellämainittu Sonettin jauhe on tarkoitettu juuri tätä varten, eli lisäämällä sitä pääpesuohjelmaan se toimii valkaisevasti yli 50°C pesuissa. Konepesussa valkaisuteho jää kauas yön yli liottamisesta, mutta tuo kuitenkin lisää mahdollisuuksia yrittää pitää vaaleat vaatteet kirkkaina. Tässä auttavat myös värinkerääjäliinat.

Värinkerääjäliinat

Tärkeä näkökulma ekologisuuteen on myös se, että hankkii laadukkaita vaatteita ja vaalii sitä mitä omistaa. Tavaroiden sekä vaatteiden huolellinen huoltaminen lisää niiden käyttöikää ja ylläpitää arvoa. Erityisesti lastenvaatteet saattavat olla täynnä kirjavia väriyhdistelmiä valkoisilla yksityiskohdilla, joten lajittelussa saattaa mennä pyykkipäivänä sormi suuhun.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Dr. Beckmannin värin- ja liankerääjä auttaa pitämään värit puhtaina imemällä itseensä pesuveden väriä. Värinkerääjäliina on 100% puuvillaa ja sen imuteho perustuu valmistustapaan. Värinkerääjä toimii valmistajan mukaan noin 30 pesussa, mutta itse olen käyttänyt niitä pidempäänkin. Liinan tullessa tiensä päähän, sitä voi vielä hyödyntää esimerkiksi siivoamisessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Vasemmalla kerran käytetty, oikealla yli 30 kertaa käytetty lian- ja värinkerääjä

Huuhteluaine

Nykyään lähes kaikki tuntuvat tietävän, että huuhteluaineen käyttäminen pyykin pesemisessä on turhaa. Tämä pitää varmasti paikkansa, kun puhutaan tavallisista huuhteluaineista, ekopyykissä tilanne on kuitenkin toinen. Etikkaa moni käyttääkin huuhteluaineena, mutta oletko kokeillut Sonettin pyykinhuuhteluainetta?  Alkoholia, elintarvikekelpoista sitruunahappoa ja vettä sisältävä pyykinhuuhteluaine neutraloi pyykin emäksisten pesuaineiden jäljiltä ja itseasiassa vähentää vaatteen ärsyttävyyttä ja kemikaalikuormaa. Sopii erinomaisesti herkkähipiäiselle allergialaiselle! Kaikkien Sonettin tuotteiden tavoin, tuote hajoaa täydellisesti luontoon ja se on valmistettu kokonaan uusiutuvaa energiaa käyttäen. Huuhteluaine oikoo luonnonkuituja ja lisää esimerkiksi kestovaippojen imukykyä. Pyykistä tulee raikasta ja pehmeää. Sonettin huuhteluaineen säännöllinen käyttäminen vähentää myös pesukoneen erillistä sitruunahappokäsittelyn tarvetta. Iso suositus!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Sonettin pyykinhuuhteluaine

Yhteenveto

Toistaiseksi pesemme värillisen yleispyykin pääasiassa pesupähkinöillä, tekniset vaatteet Ecoverin pesunesteellä ja vaalean pyykin Sonettin hajusteettomalla pesunesteellä + tarvittaessa Sonettin valkaisujauheella. Luulenpa tosin, että Sonettin pesuneste tulee syrjäyttämään monikäyttöisyydellään ja vaivattomuudellaan muut, nyt kun olen löytänyt helposti saavutettavan jälleenmyyjän. Myös Sonettin huuhteluaine pääsee ehdottomasti vakituiseen käyttöön. Kirjavat pyykit pidetään raikkaan värisinä kestovärinkerääjäliinoilla ja tahrat poistetaan sappisaippualla.

Pesutulokseen vaikuttaa käytettävien pesuaineiden lisäksi pyykinpesukone – muista siis panostaa ympäristöystävällisten pesuaineiden lisäksi myös pyykinpesukoneen säännölliseen huoltoon ja puhdistamiseen.

Lue lisää pesukoneen huoltamisesta Marttojen sivuilta Pyykinpesukoneen hoito. Erinomaisia vinkkejä pesukoneen kunnossa pitämiseen löydät myös Kuningaskuluttajan jutusta Näin pyykkäät pesukoneelle pitkää ikää.

Summa summarum:

  • Esikäsittele tahrat heti tuoreeltaan (sappisaippuatahranpoistoaine)
  • Pese täysiä, mutta ei liian täysiä koneellisia
  • Hyödynnä kestovärinkerääjäliinoja vaaleita yksityiskohtia sisältävän kirjavan ja valkoisen pyykin raikkaan värisenä pitämisessä
  • Käytä valkopyykin pesemiseen pyykinvalkaisijaa
  • Noudata valmistajan annostelumääriä!
  • Valitse pesulämpötila tekstiilien sekä niiden likaisuuden mukaan
  • Käytä pyykin neutraloimiseen hapanta huuhteluainetta (Sonett tai etikka)
  • Huolla ja puhdista pyykinpesukone säännöllisesti
  • Jätä Marseille- ja muut rasvaiset saippuat käsin pestävälle pyykille

Iloisia ekopyykkihetkiä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

BLOGIPÄIVITYKSEN KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Itu Biodyn (Sonett huuhteluaine ja valkaisujauhe) & Dr. Beckmann (kestovärinkerääjäliina)