Kohta vuosi Pikkusiilejä

”Jotta öiden ei tarvitsisi olla niin pitkiä ja päiviin mahtuisi enemmän iloa.”

Parisen vuotta sitten aloimme Lapsen tyhjä lautanen -blogia kirjoittavan Raisan kanssa  miettimään, kuinka voisimme kantaa kortemme kekoon poikkeuksellisen itkuisten vauvojen perheiden auttamiseksi ja allergiaelämään liittyvien seikkojen tietoiseksi tekemiseksi.

Pitkähkön suunnitteluvaiheen jälkeen kokosimme pienen ryhmän sisällöntuottajia ja viime elokuussa Pikkusiilit olivat valmiita astumaan julkisuuteen. Vuosi Pikkusiilien parissa on ollut vaiherikas ja palailin nyt mielessäni siihen mistä lähdettiin. Kirjoitin hetkeä ennen Pikkusiilien lanseerausta seuraavalla tavalla Facebook-seinälleni.

”Edeltäviä vuosia ovat sävyttäneet monenlaiset ilon ja onnen hetket. Oman juonteensa elon tielle on kuitenkin tuonut lastemme allergiaoireilu, jossa meidän perheidemme onni on ollut se, etteivät oireet ole henkeä uhkaavia. Lasten kivun ja oireiden kanssa valvominen, selvittely ja hoidon sekä ymmärryksen edestä taisteleminen ovat olleet yhtä kaikki raskaita kokemuksia, jotka ovat jättäneet jälkiä, joita korjataan pitkään.

Nyt olemme rakentamassa asiaan liittyen aluksi sosiaaliseen mediaan painottuvaa väylää lisätä tietoisuutta näistä asioista, ja pyydämme apua, just sulta. Huomenna, kun lanseeraamme projektin, vaikka asia ei suoranaisesti sinua koskettaisikaan tai edes kiinnostaisi liiemmin, painaisitko ”Tykkää”? Koska olemme liikkellä kengännauhabudjetilla, jokainen tykkäys, jako ja puskaradion toteuttama vinkkaus tuo asialle näkyvyyttä.

Syvä toiveemme on, että kipeiden ja itkuisten lasten vanhemmilla olisi matalampi kynnys hakea ja ennen kaikkea saada apua itkuisuuden syiden selvittelyyn ja sen kanssa pärjäämiseen. Jotta öiden ei tarvitsisi olla niin pitkiä, ja päiviin mahtuisi enemmän iloa.”

20190903_152939

Pääasiallinen tavoitteemme Pikkusiilien suhteen on ollut lisätä ymmärrystä esimerkiksi refluksin, koliikin ja/ tai allergioiden vuoksi kuormittavaan arkeen liittyvistä tekijöistä ja täten edistää ilmapiiriä, jossa perheet kohdataan niin arjen sosiaalisissa tilanteissa kuin vastaanotoilla paremmin. Pikkusiilit saivat hyvän vastaanoton, joka kieli siitä, että tarvetta on. 

Viime syksynä Pikkusiileissä nostimme esiin voimakkaasti muun muassa vertaistuen voimaa ja erilaisia lapsiperheille vertaistukea tuottavia tahoja. Tapetilla olivat myös vanhempien jaksamiseen liittyvät tekijät, muun muassa oman jaksamisen hoitamisen merkitys sekä se, että apua on haettava silloin, kun tilanne on kuormittava ja voimat ovat vähissä. Feedissämme ovat näkyneet myös muun muassa syömisen haasteisiin liittyvät sisällöt, kiitos Pikkusiilit yhteisöön kuuluvan moniosaaja lasten toimintaterapeutti Annukka Moilasen.

Vain kolmen raaka-aineen Pikkusiilin piparit ylittivät joulukuussa uutiskynnyksen ja veivät samalla allergia-arkeen liittyviä haasteita yleiseen tietoisuuteen Iltasanomissa. Keväällä aloitimme Pikkusiileissä keskustelun imetysdieeteistä Annukan annettua haastattelun aiheesta KaksPlus-lehdelle. Tällöin kävin läpi itse Käypä hoito -suosituksen tutkimuksia ja kyseenalaistin sitä mihin käsitys siitä, että imettävän äidin eliminaatiodieetti ei voisi auttaa perustuu.

Keväällä koko maailmaa kohdannut pandemia sotki myös Pikkusiilien elämää ja olemme tahoillamme pyrkineet toipumaan kuormittavan koronakevään jäljiltä. Nyt siilit ovat jälleen heräilemässä horroksesta ja olemme pohdiskelleet, kuinka erilaiset tekijät, kuten hoidon saatavuus, allergioiden kustannukset ja sosiaalinen taakka eriarvoistavat allergiaperheitä ja kuinka näistä asioista olisi syytä puhua myös suljettujen vertaistukiryhmien ulkopuolella. Näistä tulossa myöhemmin lisää!

Edelleen syvä toiveemme on, ettei kenenkään tarvitsisi kärsiä turhaan, jos apua on saatavilla ja ettei kukaan jäisi yksin, kun samassa tilanteessa on tuhansia muitakin. 

Löydät Pikkusiilit Instagramista ja Facebookista. Tervetuloa seuraamaan, keskustelemaan ja pohtimaan –  vinkkaathan tileistä myös ystävälle, joka painii aihepiirin kanssa.

pienten_puolella
Yhdessä olemme enemmän

Voiko imetysdieetti auttaa?

Mikähän siinä on, että asia, joka liittyy imetykseen aiheuttaa tavallisesti välittömän myrskyn vesilasissa? Imetysdieetti niin ikään tuntuu olevan aihe, jossa vastakkain asettuvat vahvasti kokemustieto siitä, että imetysdieetti auttaa ja ammatillinen hegemonia siitä, että imetysdieetti ei voi auttaa.

Imetysdieetti voi auttaa. Tätä paitsi todistaa kokemustieto, lukee se myös ihan Käypä hoito -suosituksessakin: ”Ruoka-allergiaa potevan lapsen imettävä äiti voi yleensä noudattaa tavanomaista ruokavaliotaan. — Erikoissairaanhoidossa voidaan yksittäisille vaikeaoireisille lapsille harkitusti kokeilla tilapäistä imettävän äidin ruokavalion rajoitusta.”

Imetysdieetti aiheena tuntuu aikaansaavan välillä hyvin tunnepitoisia ja voimakkaita reaktioita, joten kynnys sanoa mitään aiheesta on melko korkea ja siksipä olemme siitä puhumista Pikkusiileissä tähän asti kierrelleet. Nyt vauvagurumme, toimintaterapeutti Annukka Moilasen avattua sanaisen arkkunsa Kaksplussassa, peli on avattu ja pakko se on lähteä tähän.

20190818_191926

Allergiaa vai intoleranssia?

Olen imetysdieetannut kahta kolmesta moniallergisesta lapsestamme ja saanut varsin näkyviä hyötyjä heidän oireidensa suhteen etenkin rankasti suolistolla sekä iholla oireilleen kuopuksen kohdalla. Olen myös terveyteen liittyvissä asioissa hyvin perso tutkimusnäytölle, jota imetysdieettien puolesta ei oikein tunnu löytyvän, joten asia on henkilökohtaisesti varsin ristiriitainen.

Maallikkohypoteesini imetysdieettien toimivuuden suhteen on se, että myös joku muu, kuin tutkimusasetelmissa (katso alta) mitattu proteiinimuoto saattaa oireiluttaa vauvaa äidinmaidossa. Ihminenhän on melko monimutkainen vempele ja äidinmaito hyvin monipuolista tavaraa.

Allergiahan on määritelmällisesti taustaltaan immunologinen IgE- tai ei-IgE-välitteinen reaktio (Mäkelä & Pelkonen 2016), jonka aikaansaa eläin- tai kasviperäinen proteiini (Kalliomäki 2018). Intoleranssissa oireiden taustalla voi olla esimerkiksi entsymaattinen syy. Tavallisesti kyse on laktoosi-intoleranssista, mutta myös esimerkiksi biogeeniset amiinit voivat olla yliherkkyysoireiden taustalla. (Kuitunen 2019.)

Olen antanut itseni ymmärtää, että usein pelkästään ruoka-allergioiden patofysiologinen taustamekanismi erityisesti ei-IgE-muotoisissa viivästyneesti oireilevissa allergioissa jää arvoitukseksi. T-soluvälitteinen oireilu ei ymmärtääkseni ole niin suoraviivaista, kuin IgE-välitteiset allergiat, jotka tapaavat oireilla välittömästi ja jossa allergeeni on yleensä proteiini.

”Adverse food reactions can be divided according to their underlying pathophysiology into food intolerances, when, for instance, there is deficiency of a host enzyme required to digest the food component, and food sensitivities, when immune mechanisms are involved.” (Caminero ym. 2019)

 

Suo siellä, vetelä täällä

Ajan henkeen kuuluu, että asioita tavataan käsitellä hieman joko-tai hengessä. Imetysdieetissä ei ole jokoa ja taita, vaan nähdäkseni kyse on tilanteesta, jossa olennaista on vauvan oireista kärsivän perheen kohtaaminen ja ruokavaliohoidon toteuttamisessa auttaminen.

Faktaa on, että jos joku tekijä saa vauvan itkun ja kivun loppumaan, siihen tartutaan. Jos imettävä äiti ei saa imetysdieetin toteuttamiseen apua, vaan hänet torpataan vastaanotolla, tämä saattaa johtaa ruokavalion suhteen ylilyönteihin ja virheravitsemukseen – etenkin jos dieettiä lähdetään toteuttamaan esimerkiksi sosiaalisen median vertaistukiryhmien satunnaisten ja äärimmäisten kokemusten perusteella ilman ammattilaisen apua.

Äidin vain muutamalle ruoka-aineelle perustuva ruokavalio on paitsi fysiologisesti myös henkisesti raskas ja väitän, että usein myös liian raskas tie, jonka jälkiä korjaillaan pitkään, jos tilanne pitkittyy. Tästä syystä myös vanhemmilta tarvitaan myös kriittistä pelisilmää siihen, kuinka tiukkaa imetysdieettiä on tarkoituksemukaista noudattaa.

Imetysdieetti voikin siis tavallaan olla tilanne, jossa on tarjolla saattaa olla vain huonoja vaihtoehtoja. Vankkaa näyttöä sen hyödyistä ei ole, jonka vuoksi ammattimaista ohjausta ruokavalion toteuttamiseen ja seuraamiseen on vaikeaa löytää.

20190817_203427

Mihin suositukset perustuvat?

Koska en ole lääkäri tai mikrobiologi ja ymmärrykseni immunologiasta on olematonta, äidinmaitoon erittyvien allergeenejä koskevien tutkimusastelmien arvioiminen tai pätevän kirjallisuuskatsauksen tekeminen on mahdotonta. Apuun tulevat Käypä hoito -suositukset, joiden tarkoituksena on vetää yhteen keskeistä näyttöä ja yhtenäistää hoitolinjoja.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. (Käypä hoito)

No mitä sanoo Käypä hoito -imetysdieeteistä ja mihin se perustuu? Päätin lukea Käypä hoitosuosituksista löytyvät imettävän äidin eliminaatiodieettiä koskevat näytönastekatsaukset ja niissä viitatut tutkimukset.

Maidon sisältämät allergeenit

Ruoka-allergeenien erittyminen äidinmaitoon, näytönastekatsaus (B = kohtalainen): ”Äidinmaitoon erittyvien allergeenisten proteiinien pitoisuudet ovat äärimmäisen pieniä ja jäävät selvästi altistustutkimuksissa nähtävien, tavallisten ruoka-aineiden oireita aiheuttavien kynnysarvojen alapuolelle. Tavallisen lehmänmaitopohjaisen äidinmaidonkorvikkeen tai kiinteiden ruokien allergeenimäärät ovat monituhatkertaisia rintamaidon allergeenipitoisuuksiin verrattuna” 

Viitatut tutkimukset:

  1. Sorva R, Mäkinen-Kiljunen S, Juntunen-Backman K. Beta-lactoglobulin secretion in human milk varies widely after cow’s milk ingestion in mothers of infants with cow’s milk allergy. J Allergy Clin Immunol 1994;93:787-92 PubMed
  2. Fukushima Y, Kawata Y, Onda T ym. Consumption of cow milk and egg by lactating women and the presence of beta-lactoglobulin and ovalbumin in breast milk. Am J Clin Nutr 1997;65:30-5 PubMed
  3. Palmer DJ, Gold MS, Makrides M. Effect of maternal egg consumption on breast milk ovalbumin concentration. Clin Exp Allergy 2008;38:1186-91 PubMed

1. Suomalaisessa tutkimuksessa vuodelta 1994 (Sorva ym.) tutkittiin beta-laktoglobuliinin (heraproteiini) erittymistä äitien (N = 55) äidinmaitoon ja tämän yhteyttä lehmänmaitoallergiaan.  Tutkimuksessa todettiin, että erittyvät pitoisuudet vaihtelivat äitien välillä. Mielenkiintoinen tulos oli se, että äideillä, joiden lapsilla oli todettu lehmänmaitoallergia, beta-laktoglobuliinia oli äidinmaidossa myös 24-tunnin maidottomuuden jälkeen. Ei-allergisten vauvojen äideillä proteiinia ei havaittu maidossa tauon jälkeen.

Äidin nautittua lehmänmaitoa 10/ 46 vauvasta sai äidinmaidolle altistettaessa oireita (käsittääkseni samoilla kriteereillä, kuin suoraan lehmänmaidolle altistettaessa). Kuuden oireilevan täysimetyn maitoallergisen vauvan äidillä ei löydetty havaittavia beta-laktoglobuliinipitoisuuksia äidinmaidossa maidon nauttimisen jälkeen. Tämän tutkijat päättelivät johtuvan siitä, että oireiden taustalla on joku muu lehmänmaidon proteiineista, joiden pitoisuuksia tutkimuksessa ei havainnoitu. Huomattavaa on myös, että kolmannes tutkimukseen osallistuneista imeväisistä, joilla oli todettu lehmänmaitoallergia, ei ollut altistunut maidolle muutoin kuin äidinmaidon kautta.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös oli: ” The results support the view that beta-lactoglobulin in human milk may contribute to, but does not alone explain, the development of CMA (cows milk allergy) in breast-fed infants.”

2. Vuonna 1997 toteutetussa tutkimuksessa (Fukushima ym.), havainnoitiin niin ikään beta-laktoglobuliinin sekä ovalbumiinin (kananmunan proteiini) pitoisuuksia japanilaisilla imettävillä äideillä (n=24). Tässäkin tutkimuksessa havaittiin, että pitoisuudet vaihtelivat paitsi yksilöiden välillä, myös eri aikoina otettujen näytteiden välillä. Ovalbumiinia (8,1% äideistä) havaittiin äidinmaidosta selkeästi maitoperäistä beta-laktoglobuliinia (63 % äideistä) vähemmän. Tutkijat totesivat äidinmaidon beta-laktoglobuliini pitoisuuksien riippuvan syötyjen maitotuotteiden määrästä – erityisesti pitkäkestoinen maitotuotteiden nauttiminen näytti lisäävän pitoisuutta. On huomattavaa, että tutkimuksessa oli pieni otos ja tutkimukseen osallistuneiden äitien ruokavaliota kontrolloitiin ruokapäiväkirjojen avulla.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös: ”Amounts of food antigens in breast milk may be controlled by modifying the daily maternal diet.”

 

3.  Vuonna 2008 tehdyssä (Palmer ym.) satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa (N= 32, eli 16 äitiä per koeryhmä) havainnoitiin kananmunayliherkkyydestä ja ekseemasta kärsivien lapsien äitien äidinmaidon koostumusta ja lapsen ihottuma-oireita. Ruokavalion seurannassa käytettiin ruokapäiväkirjaa. Kananmunaa syöneen ryhmän äitien maidossa havaittiin isommat ovalbumiinipitoisuudet (vs. kontrolliryhmä), mutta pitoisuudet eivät kasvaneet altistuksen keston (21 päivää) myötä eikä lapsen ekseemassa havaittu eroja kananmunaa syöneiden ja kananmunatonta muffinia syöneiden välillä.  

Keskeinen johtopäätös: ”Human milk OVA is related to maternal dietary egg intake, but a significant proportion of women either have a delayed excretion or may not excrete OVA in their breast milk.”

 

Imetysdieettien hyöty

Imettävän äidin eliminaatiodieetin hyöty lapselle, näytönastekatsaus (B = kohtalainen): ”Imettävän äidin eliminaatiodieetin hyötyä imeväisen ruoka-allergian hoidossa ei ole pystytty osoittamaan luotettavasti. Ruoka-aineiden karsimiseen imettävältä äidiltä tulee suhtautua varauksella.”

Viitatut tutkimukset:

  1. Kramer MS, Kakuma R. Maternal dietary antigen avoidance during pregnancy or lactation, or both, for preventing or treating atopic disease in the child. Cochrane Database Syst Rev 2012;9:CD000133 PubMed
  2. Cant AJ, Bailes JA, Marsden RA ym. Effect of maternal dietary exclusion on breast fed infants with eczema: two controlled studies. Br Med J (Clin Res Ed) 1986;293:231-3 PubMed
  3. Palmer DJ, Gold MS, Makrides M. Effect of maternal egg consumption on breast milk ovalbumin concentration. Clin Exp Allergy 2008;38:1186-91 PubMed
  4. Järvinen KM, Westfall JE, Seppo MS ym. Role of maternal elimination diets and human milk IgA in the development of cow’s milk allergy in the infants. Clin Exp Allergy 2014;44:69-78 PubMed

1. Kramer ym. (2009) Cochrane katsausartikkelissa todettiin, että raskausaikainen ruokavalion rajoittaminen ei suojannut lasta myöhemmältä atooppiselta ekseemalta, eikä imetysaikaisella ruokavalion rajoittamisella ollut merkittävää vaikutusta atooppisen ekseeman ilmenemiselle lapsen ensimmäisten 18 elinkuukauden aikana tai maito-, muna- tai maapähkinäallergian ilmenemiselle (prick-testein tutkittuna).

Katsausartikkelin johtopäätös: ”Prescription of an antigen avoidance diet to a high-risk woman during pregnancy is unlikely to reduce substantially her child’s risk of atopic diseases, and such a diet may adversely affect maternal or fetal nutrition, or both. Prescription of an antigen avoidance diet to a high-risk woman during lactation may reduce her child’s risk of developing atopic eczema, but better trials are needed. Dietary antigen avoidance by lactating mothers of infants with atopic eczema may reduce the severity of the eczema, but larger trials are needed.”

2. Cant ym. (1986) kaksivaiheisessa kaksoissokkotutkimuksessa iho-oireilla (atooppinen ekseema) ei havaittu merkittävää yhteyttä äidin nauttimaan ruokavalion kanssa, kuin kahdella kahdeksastatoista osallistuneesta vauvasta. Osalla iho-oireet helpottivat eliminaatiodieetin aikana, mutta eivät palanneet altistusta jatkettaessa. (Merkillepantavaa on, että osa koehenkilöistä joutui kuitenkin jättämään koeasetelman kesken saatuaan joko itse tai lapsensa saatua altistusannoksista niin merkittäviä oireita, kuten veriripulia).

Johtopäätöksissä tutkijat toteavat: ”Eczema in breast fed infants has a high rate of spontaneous improvement, which is often wrongly attributed to maternaldietary exclusion; nevertheless, a subgroup of such babies do seem to be genuinely affected by foods in their mothers’ diets, especialy egg and cows’ milk.

3. Palmer ym. (2008) tutkimus on sama, kuin ylemmässä katsausartikkelissa, jossa todettiin, ettei eliminaatiodieetillä saatu merkittäviä eroja ekseeman ilmenemisen suhteen.

4. Järvisen ym. (2014) tutkimuksessa havainnoitiin äitien toteuttaman lehmänmaidottomuuden vaikutuksia äidinmaidon IgA-tasoihin ja tämän yhteyttä lehmänmaitoallergian kehittymiselle ja havaittiin että maidon eliminoiminen madalsi IgA-tasoja, joka oli yhteydessä maitoallergian ilmenemiselle.

Johtopäätös: ”Maternal CM (cow’s milk) avoidance was associated with lower levels of mucosal specific IgA levels and development of CMA (cow’s milk allergy) in infants.

 

Lopuksi

Lasten ruoka-allergioita koskevaa Käypä hoito -suositusta lukiessa vahvistuu kuva siitä, että raskaus- tai imetysaikaisella diettaamisella ei ole ennaltaehkäisevää vaikutusta lapsen allergioiden puhkeamiselle – päin vastoin (Järvinen ym. 2014). On siis tärkeää huomata, että ruokavalion rajoittaminen varmuuden vuoksi voi vähentää lapsen immuunijärjestelmälle tarpeellisia reaktiota ja altistaa myöhemmälle herkistymiselle.

Nyt se ongelma tässä taas näin maallikon näkökulmasta on, että preventio on myöhäistä siinä vaiheessa, kun allergia on puhjennut jo, eli kyse on oireiden hoitamisesta, ei sairauden ehkäisemisestä.

Se kuva mikä itselle lasten ruoka-allergian Käypä hoidon -suositusten taustalla vaikuttavia tutkimuksia lukiessa jäi on, että äidin syömät ruoat kyllä vaikuttavat äidinmaidon sisältämiin proteiineihin myös allergeenien osalta. Näin todetaan lukuisissa oheisesta tutkimuksista. Äidin ruokavalio vaikuttaa maidon allergeenimääriin osalla äitejä ja osalla ruokavalion rajoittaminen on yhteydessä oireisiin. Harvalla, mutta osalla.   Vaikka mitatut pitoisuudet ovat pieniä tai jopa olemattomia, vauvoilla todella havaitaan oireita ja tämän voidaan olettaa johtuvan esimerkiksi siitä, että oireiden taustalla on joku toinen tekijä äidinmaidossa, kuten esimerkiksi toinen proteiinimuoto (Sorva ym. 1994).

Silmiinpistävä seikka katsauksiin valikoiduissa tutkimuksissa niissä havainnoitujen oireiden osalta oli se, että oireiden kriteerinä olivat muutokset imeväisten ekseemassa. Osalla poikkeuksellisen itkuisia vauvoja oireiluunhan liittyy myös kivuliaita maha-suolikanavanoireita, kuten suolioireita tai refluksia – missä näitä oireita ja imetysdieettiä havainnoivat tutkimukset ovat?

Ymmärrettävistä syistä Käypä hoito -suosituksen viesti imetysdieettien suhteen on se, että niihin suhtautua varauksella. Jostain syystä tämä viesti tuntuu muuntuneen vastaanotoilla muotoon: imetysdieetti ei voi toimia, eikä sitä saa toteuttaa. Imetysdieetti ei saa olla automaatio, mutta kyllä sen hyödyntämistä on kaiketi viisasta harkita, jos imeväisen oireet ovat rankkoja.

Vanhempi, joka lähtee vastaanotolta tylytettynä valvomaan jälleen yhden yön kipujaan lohduttomasti itkevän, oksentelevan ja vihreää vaahtoa ulostavan vauvan kanssa käy läpi jotain, joka tuntuu siinä hetkessä loputtomalta ja lohduttomalta. Osalle taiten toteutettu ja tolkullinen imetysdieetti kuitenkin tuo ison avun. Tässä tilanteessa on helppoa ymmärtää, että imetysdieettikokeiluun päädytään, jos muu ei auta ja siinä todennäköisesti pitäydytään, jos vastetta havaitaan.

Poikkeuksellisen itkuisen ja kivuliaan vauvan kanssa yksin jääminen on psyykkisesti erittäin raskasta, jolloin ruokavalio ja sen merkitys saattaa kenties korostua vanhempien mielessä liikaakin keinona auttaa lasta. Tämä on täysin ymmärrettävää ja juuri tässä ammattilaisten osaaminen ja herkkyys kohdata ja kulkea rinnalla korostuu. Syödyn ruoan ja sen aiheuttamien oireiden syy-seuraussuhteiden jäljittäminen on hyvin haastavaa, joten vanhemmat tarvitsevat tähän apua, jotta välttödieetit eivät veny ja kokeilut toteutetaan systemaattisesti.

20190814_100507

Lähteet:

  • Caminero, A., Meisel, M., Jabri, B., Verdu, E., F. (2019). Mechanisms by which gut micro-organisms influence food sensitivities. Nature Reviews Gastroenterology & Hepatology, 16(1): 7–18.
  • Kalliomäki, M. Ruoka-allergia voi oireilla monella eri tavalla. Teoksessa Gastroenterologia ja hepatologia. Färkkilä M., Heikkinen, M., Isoniemi H., Puolakkalainen, P. (toim). Duodecim, 2018: 412-413.
  • Kuitunen, M. Lasten ruokayliherkkyys ja –allergia. Lääkärin käsikirja, 2.2019.
  • Mäkelä, M., Pelkonen, A., Allergiat. Teoksessa Lastentaudit. Rajantie, J., Heikinheimo, M. & Renko M (toim.). Duodecim, 2016: 298-315.

Kokemus puolellamme?

”Vauvat ne nyt vaan itkee!” *Tähän sellainen emoji jolla räjähtää päälaki*

Kolmannen poikamme syntyessä vuoden alussa olimme jälleen onnesta soikeina, joskin taustalla väreili harmaa ajatus: tälläkin kertaa? Muutamassa viikossa alkoi olla päivän selvää, että kyllä vain. Tälläkin kertaa. Sinänsä on selvää, että jos perheen molemmat vanhemmat ja kaksi aikaisempaa lasta ovat allergisia, että todennäköisyydet ei-allergisen lapsen syntymiselle ovat melko laihat. Mutta ainahan sitä voi toivoa.

Kullannuppu

Vauvan suolioireet alkoivat siis reippaasti ensimmäisten viikkojen aikana ja tällä kertaa tunnistimme niin silent-tyyppiseen painottuvan refluksin erotuksena normaalista ”puklailusta” ja nieleskelystä kuin pyllyn palamisen iho-oireena tavallisesta vaippaihottumasta. Kun homma alkoi näyttää riittävän tutulta, ryhdyimme toimeen.

Kipuitku, tumman vihreä kakka, äärimmilleen ilmasta turvonnut vatsa.

Ensin pyrimme sulkemaan pois rakenteellisia tekijöitä. Juniorin riesana olivat melkoisen kireä kieli sekä huulijänne, jotka sai imuotteen huonoksi ja hänet nielemään ilmaa reippaasti syödessään. Kielijännettä operoitiin pariin otteeseen julkisella puolella, mutta imuote pysyi surkeana osittain todennäköisesti riittämättömän leikkaamisen osittain myös kireän huulijänteen vuoksi. Kävimme myös Töölön suunnalla kehutulla osteopaatilla, ken käsitteli ja totesi, että ei löydä lapsen kropasta jatkohoitoa vaativia jumeja tai virheasentoja, jotka selittäisivät vatsavaivoja. Alkoi näyttää sitä, että oli aika kääntää syyttävä sormi myös mahdollisten allergisoivien ruoka-aineiden puoleen.

Vauvan imuote alkoi (luojaparatkoon) kammottavien kivuliaiden viikkojen jälkeen parantua suun kasvaessa parin kuukauden iässä riittävästi, jotta hänen oli helpompaa muodostaa pysyvä ote syödessään, eikä ilmaa enää mennyt niin paljon vatsaan. Vauvan kakkaosasto normalisoitui synkän vihreästä tuotoksesta maitokakaksi nopeasti aloitettuani imetysdieetin, eli jätettyäni sen perinteisen maito-muna-soija sarjan ruokavaliostani. Ilmavaivat sen sijaan jäivät. Tämä kertoi mahdollisesti siitä, että joku edellä mainituista osaltaan sekoitti suolistoa, eikä syy vihreään ulosteeseen ollut pelkkä nieleskelty ilma, kuten usein sanotaan. Ja myös siitä, että joku ruokavaliossa edelleen teki suolioireita.

Kivulias nieleskely ja maidon hissaaminen ruokatorvessa. Levottomuus ja kivuliaisuus syömisen jälkeen. Kirkas tai rakeinen vatsahapoille haiseva oksentelu. Vain pystyasennon kelpuuttava pienokainen. Jatkuvaa liikettä edellyttävä vauva. Lyhyet unipätkät, hereille säpsähtely. Kuolaaminen ja nyrkin sekä sormien syöminen. Selän kaarelle vetäminen. Kalpeana kirkuva vauva. Kivusta katoava kontakti.

Refluksi tuntui pahenevan viikko viikolta. Kotimaisten gluteeniviljojen poisjättäminen ei tuntunut tekevän suurtakaan muutosta (ehkä koska käytin niitä niin vähän muutenkin), mutta esimerkiksi jättäessäni paljon käyttämäni kauran pois, ero oli merkittävä. Refluksi ja ilmavaivat hellittivät selkeästi.

Iho järkyttävän kuiva, hilseilevä, paksuuntunut, punainen, laikukas, pisteikäs, lehahteleva, kutiseva, rikki. 

Vauvan koko vartalon peittäneet iho-oireet pahenivat viikko viikolta. Kun hänen päänahkansa aukesi niin pahasti, että se alkoi vuotaa kudosnestettä, varasin suosiolla ajan sille Pikkujätissä vastaaottavalle ihanalle lasten allergologille, ken on jo käsite. Häneltä saimme ensihätään määräyksen kortisonivoidekuuriin, vinkin hyvään pesuöljyvalmisteeseen sekä kunnolla rasvaisen perusvoiteen reseptille. Näillä saimmekin ihoa nopeasti parempaan suuntaan.

Olin pikkuhiljaa karsinut ruokavaliostani myös maissia sekä pähkinöitä. Iho-oireiden mennessä todella pahaksi, jätin ne tyystin pois maapähkinöiden (palkokasvi) sekä manteleiden ohella. Viimeisimpänä ruokavaliosta karsitun mantelin pois jättämisen jälkeen iho-oireet helpottivat selkeästi. Iho lähti paranemaan nopeasti ja paksuuntunut iho suorastaan kesi pois muutamassa päivässä. Iso merkityksensä oli myös varmasti hyvillä voiteilla, mutta nyt tauottaessani rasvoja, oireet ovat pysyneet poissa. Muutamassa viikossa ihosta tuli ensimmäistä kertaa ihan tavallinen, kaunis vauvan iho. Silmien hierominen sekä kasvojen kynsiminen loppuivat (ja näihin rasvaa ei luonnollisesti edes laitettu).

Tätä kirjoittaessa Juniori on ylittänyt kolmen kuukauden iän. Aurinkoinen ja temperamentiltaan helposti tyyntyvä vauva. Täyttä rautaa ja rakkautta, koko pieni pojan pallero. Rakastaa seurailla erityisesti isoveljiensä puuhia.Hän hymyilee koko olemuksellaan, jokeltaa pulputtaa pitkiä tarinoita ja hihkuu intoa. Myös ensimmäinen hassuttelulla aikaan saatu nauru on kuultu.

En voi välttyä ajatukselta, mikä vauvan vointi olisi nyt, jos olisin esikoisen vauva-ajan tapaan kuunnellut esimerkiksi neuvolaa ja jatkanut mahdollisten allergeenien välittämistä äidinmaidon kautta (lue lisää täältä: Suossa lapsen suolioireisen allergian kanssa?) Vaikka nykyinen ”virallinen” linjaus on, ettei vauva voi saada oireita ruoka-aineista äidinmaidon välityksellä, todistan tuhansien äitien tavoin vahvasti tätä vastaan nyt kolmen imettämäni lapsen kokemuksella. Ihan_tasan_voi. Tästä myöhemmin lisää.

Lievältä vaikuttava nuha paljastuukin lääkärissä keuhkoja avaavaa hoitoa vaativaksi infektioksi. Sairaalalta vältytään, mutta vauva saa perheen ensimmäisen Ventoline-määräyksen. 

Iho- ja vatsavaivat kiusaavat vauvaa jonkin verran edelleen, mutta niiden kanssa pärjätään ja vauva saa nyt nukuttua jo melko hyvin. Meidän perheemme mittakaavassamme erittäinkin hyvin. Juuri nyt voinnissa tosin ollaan taas valitettavasti menossa taaksepäin, jonkin tekijän pahentaen iho-oireita sekä refluksia. Yritämme jäljestää tätä oire- ja ruokapäiväkirjan avulla ja olemme suuntaamassa oireita helpottamaan Annukka Moilasen (Tmi Pienet Sydämellä) luokse aloittaaksemme vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan hoitosarjan. Annukka on toimintaterapeutti, kenellä on vuosien laaja kokemus lasten toimintaterapiasta, allergioista ja refluksista. Toimintaterapeuttina Annukka on myös esimerkiksi aistisäätelyasioiden asiantuntija ja osaa havainnoida lapsen hyvinvointia kokonaisuutena. Hänen luokseen kannattaakin suunnata esimerkiksi siinä tilanteessa, kun ei oikein tiedä mistä on kysymys tai mistä aloittaisi oireilevan lapsen kanssa.

Siinä. Perheemme on siis edelleen vankasti suossa suolioireiden kanssa, mutta ainakin tämä on tuttu suo, nyt vain höystettynä myös niillä iho-oireilla. Kokemus siis puolellamme, kaiketi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Seuraa Perheestä blogia myös Instagramissa ja Facebookissa

ps. Jos painit vauvasi kanssa samojen asioiden parissa, suosittelen myös tutustumaan Allergialapset Ry:n sekä Refluksilapset Ry:n sivuihin sekä Facebookin vertaisryhmiin!