Vaatelaastari säästää luontoa ja lompakkoa

*yhteistyö: Vaatelaastari, Oikiat Desing Oy*

Rakastan tätä tuotetta! Olen esitellyt Vaatelaastaria aikaisemminkin blogin Instagramissa, nyt jaan rakkauteni myös täällä blogin puolella.

Kenen mielestä vaatteisiin tulleiden reikien parsiminen on kivaa, käsi ylös? Kai teitäkin löytyy, itse en tähän kategoriaan kuulu, mikä on valitettavaa sillä pikkukundit taikovat reikiä vaatteisiinsa kuitenkin varsin merkittävällä tahdilla. Trikoohousujen ehjät polvet esimerkiksi = katoava luonnonvara.

Katoavista luonnonvaroista puheen ollen, vaatteita kannattaa paikata muutenkin kuin rahallisessa pihistelymielessä: Suomessa vaatteita ja kodintekstiilejä hankitaan ja hävitetään saman verran, eli noin 70 000 tonnia vuodessa. Tämä tekee noin 13 kiloa per nuppi. Vaatetta hankkiessa kannattaa pitää mielessä, että puuvillan viljelyyn tarvitaan runsaasti vettä, kastelujärjestelmiä pyöritetään vedellä ja esimerkiksi Kiinassa, joka on merkittävä puuvillan tuottaja, sähköä tuotetaan kivihiilellä. Sekä viljelyssä että jälkijalostuksessa käytetään myös runsaasti erilaisia kemikaaleja (Lähde: Dahlbo ym. 2015.)

4.3._Lysti
Kuva: Vaatelaastari, Oikiat Desing Oy

Koska en voi sattuneesta syystä viedä kaikkia korjaamista edellyttäviä vaatteitamme äidilleni, Vaatelaastari on innovaatio, joka on pelastanut lukuisia vaatteita viiden hengen perheessämme.

Tähän mennessä olen pelastanut Vaatelaastarilla ainakin:

  • kaksi lasten talvihaalaria
  • kolmet ulkohousut
  • kolmet sisähousut
  • välikausitakin
  • puolison lenkkarit
  • lapsen kengänkärjet
  • Marimekon kangaskassin

Tästä voi jo laskea paitsi rahallisen säästön, myös ekologisen kuorman, jos näiden kaikkien tuotteiden tilalle olisi ostettu uudet vastaavat. Paikataan ja kannetaan paikattuja vaatteita siis ylpeydellä!

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Mikä on Vaatelaastari?

Vaatelaastarin lyhyt oppimäärä

  • Helppo, nopea ja hyvännäköinen tapa korjata sisä- ja ulkovaatteita sekä asusteita.
  • Upeita ja katu-uskottavia kuoseja: tuotetta voi käyttää myös vaatteiden koristelemiseen ja tuunaamiseen. Kokeile myös pinttyneiden tahrojen peitoksi!
  • Paikka, joka kiinnittyy ompelematta ja silittämättä vaatteeseen.
  • Kotimaista designia, joka myös valmistetaan Suomessa.
  • Eettinen valinta.

Vaatelaastareita löytyy nykyään kolmea eri mallistoa

Käyttäminen

  • Irrota laastari kangaspuolelta – älä koske liimapintaan!
  • Kiinnitä paikka kankaaseen liu’uttaen.
  • Paina 1-2 minuuttia, kiinnitä erityistä huomiota reunoihin.
  • Vaate on heti käytettävissä, mutta anna paikan tekeytyä mielellään kolme vuorokautta ennen pesemistä (40°C), näin liima ehtii tarttumaan materiaaliin hyvin, joka parantaa pesunkestävyyttä.
  • Vaatelaastaria voi leikata, mutta muista mitä isompi liimapinta, sitä paremmin laastari tarttuu.
  • Puuvillaisessa materiaalissa paikka saattaa lähteä hieman rispaantumaan reunoilta – reunat voi tällöin ommella muutamalla pistolla kiinni.

Katso kuinka Vaatelaastari kiinnitetään (Youtube).

20200721_204615

Vaatelaastari in action

Tässä muutamia esimerkkejä Vaatelaastarilla korjaamistani tekstiileistä!

Leggingsien polvet

Lasten ohuiden trikoohousujen polvet tapaavat mennä ennätysnopeasti puhki ilman vahvikkeita. Nämä muutoin oivassa kunnossa, mutta polvesta risat Polarn O Pyretin pöksyt saivat tyylikkäät paikat, ja jatkoivat elämäänsä.

20200721_203302-2

Reikä juoksulenkkareissa

Muutoin vielä oivassa kunnossa olevien lenkkareiden kupeeseen oli repeytynyt ammottava reikä. Laitoin joustavaa ulkopaikkaa reiän sisäpuolelle ja muotoilin kahdesta joustavasta vaatelaastarista palaset ulkopuolelle. Tein samanlaiset myös toiseen tossuun estettisistä syistä ja ennaltaehkäisemään toisen tossun repeämistä samasta kohdasta.

20200721_21020320200721_21011720200721_210142

Lapsen kengän kärki

Lasten kengän kärjet *huokaus*. Hyvä, että nämäkin oli saatu kaupasta kannettua, kun kärjet oli jo raahattu puhki ties missä. Noh, rapatessa roiskuu, sano. Teippasin kärjen vettä hylkivällä joustavalla vaatelaastarilla ja lisäsin heijastavaa vaatelaastaria tehosteeksi. Nähtäväksi jää, kuinka kauan tämä kerros säilyy menossa mukana!

20200721_210019

20200721_205956

Kankainen olkalaukku

Viimeisin haaste oli paljon rakastamani Marimekon merimieskassi. Kassi oli ollut kaapissa jo pitkään, koska oli kulmista jo niin rispaantunut, mutta en ollut raaskinut luopua siitä. Pahin reikä näkyy alla olevassa kuvassa ja sen sain nätisti umpeen pienellä, joustavalla ulkovaatelaastarilla.

20200721_210439

20200721_210341

20200721_210359

20200721_210410

Koska laukun taskujen kulmat olivat myös kuluneet ruman näköisiksi, muotoilin niihin myös paikat. Voi iloa ja onnea, kun saan tämän loputtomasti tavaraa vetävän kassin käyttööni!!

20200723_103001

#paikkaushaaste

”Äidit Vaatelaastarin takana haastavat koko Suomen mukaan paikkaushaasteeseen! Tyyli on vapaa: parsi, ompele, pidä reikiä ylpeydellä – tai käytä Vaatelaastaria! Pääasia on, että pyrit jatkamaan vaatteidesi käyttöikää. Valitse sinulle paras tapa tai tavat osallistua:

  • Ota kuva paikkauksestasi ja jaa se somessa #paikkaushaaste  
  • Tule Facebookissa mukaan #paikkaushaaste -ryhmään saamaan ja jakamaan parhaita paikkausvinkkejä
  • Osallistu Vaatelaastarin tuotekehitykseen antamalla kehitysehdotuksia ja palautetta Vaatelaastarin käyttökokemuksista.

Tehdään yhdessä maailmasta parempi paikka! Terveisin Anne, Jetta ja Taija”

Lue lisää Vaatelaastarista ja sen taustoista: https://vaatelaastari.fi

HUOM: Asioiden välillä -blogin Instagramissa Vaatelaastari tuotearvonta, johon voit osallistua 30.7.2020 saakka!

Nimetön
Kuva: Vaatelaastari, Oikiat Design

 

Lapsiperheen ekologista pyykinpesua

Pyykki se ei lapsiperheessä pesemällä lopu. Siksipä siihen kannattaa suhtautua vähän niin kuin harrastukseen: rakkaudella ja pieteetillä. Ja kas, sitä pääsee joka päivä rakkaan harrastuksensa äärelle!

Taannoin kirjoitin ekologisesta kodin puhdistamisesta sekä ekologisten DIY-kodinpuhdistusaineiden valmistamisesta ja käyttökokemuksista. Sittemmin sain blogin kautta kokeiltavakseni dr Beckmannin kesto lian- ja värinkerääjäliinan sekä Sonettin huuhteluaineen ja valkaisujauheen, joten tällä kertaa sukelsin syvemmälle ympäristö- ja ihmisystävällisen pyykin pesemisen saloihin. Päivityksessä on paljon asiaa, joten jos pikainen katsaus miellyttää, hyppää loppuun kohtaan Yhteenveto!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Ympäristöystävällisiä pyykinpesuaineita

Pesulämpötila

Pesulämpötila vaikuttaa ratkaisevasti pyykin pesemisen ekologisuuteen ja ei-niin-likainen pyykki puhdistuu alhaisillakin lämpötiloilla. Kuitenkin puhuttaessa lapsiperheen pyykistä, se harvoin on kovin puhtoista pesukoneeseen menneessään. Pyykin seassa on lähes aina vähintään sitkeitä ruokaperäisiä tahroja tai vaipan falskauksen nähneitä vaatteita. Tätä pyykkiä ei ole suotavaa pestä alhaisella lämpötilalla, sillä bakteerien nitistäminen pyykistä vaatii pesua vähintään 60°C:ssa. Korkealla lämpötilalla peseminen myös paitsi edesauttaa luonnonmukaisten pesuaineiden toimimista niin tekee myös pyykinpesukoneelle hyvää. Pesulämpötila on siis kaksiteräinen miekka ekologisuuden kannalta, mutta järkevintä on tietysti lajitella pyykki huolella niin, että ne vaatteet jotka eivät tarvitse kuumaa pesua pestään viileämmällä ja tehokasta puhdistusta vaativat vaatteet (60°C) sekä liinavaatteet (60°C-90°C) pestään riittävän kuumalla.

Pesuaineista

Tiesitkö, että kotikäyttöön tarkoitetuissa pesuaineissa ei tarvitse ilmoittaa valmisteen koostumusta kokonaisuudessaan, kuten kosmetiikassa? Tuotteen kylkeen liimattu lappu ei siis välttämättä kerro koko totuutta sisällöstä. Tarkemman ainesosaluettelon voi käydä tarkistamassa valmistajan www-sivuita tai Tukesin kemikaalirekisteristä hakemalla tuotteen käyttöturvallisuustiedote. Nykyään ainakin isommista marketeista, erityisesti Prismoista alkaa löytyä myös ympäristöystävällisiä pyykinpesuaineita, mutta laajempaa valikoimaa ja hajusteettomia eko-pesuaineita etsivän kannattaa suunnata suoraan luontaistuotekauppoihin tai esimerkiksi Hyvinvoinnin tavaratalon ja Ruohonjuuren verkkokauppoihin. Ohessa esittelen pesupähkinöiden, Marseille-saippuasta itse tehdyn pyykinpesunesteen, Ecoverin ja Sonettin pyykinpesunesteiden käyttövertailua.

Pesupähkinät

Pesupähkinät soveltuvat hienosti tumman pyykin pesemiseen, vaalean tai valkoisen pyykin pesemiseen en näitä suosittele. Pähkinöiden pesuteho perustuu kuorista liukenevaan saippuan kaltaiseen saponiiniin, joka toimii parhaiten 60°C pesussa. Pähkinöitä annostellaan pieneen kangaspussiin 5-8 kuoren puolikasta pyykin likaisuudesta riippuen. Pesupähkinöillä voi pestä myös kestovaippoja.

  • Hyvää
    • Taatusti luonnonmukainen
    • Käytetyt kuoret voi heittää biojätteeseen
    • Pahvipakkauksesta ei tule muovijätettä
    • Käy myös kestovaipoille
    • Vaatteista tulee pehmeitä
  • Huonoa
    • Ei sovellu valkopyykin pesuun
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Pesupähkinöitä

DIY-pesuneste Marseille-saippuasta

Pyykinpesunesteen tekeminen itse Marseille-saippuasta on varsin helppoa: raasta tai hienonna tehosekoittimella 100 g Marseille-saippuaa hienoksi jauhoksi ja laita puhtaaseen astiaan. Kaada päälle 1,5 litraa lämmintä vettä ja anna liueta.

Haeskellessani itse tehtävien ekopesuaineiden vaihtoehtoja, törmäsin useisiin DIY versioihin Marseille tai muusta luonnonmukaisesta saippuasta tehdyistä pyykinpesuaineista. Monissa ulkomaisissa ohjeissa liuokseen lisättiin booraksia (?), joka on ilmeisen myrkyllinen aine, mutta yleisesti saatavissa myös kotitalouskäyttöön esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Kotimaisissa ohjeissa kehoitettiin lisäämään liuokseen ruokasoodaa, jonka kuitenkin havaitsin kiteytyvän ja sakkautuvan valmiissa liuoksessa. Sooda myös kuohahtaa veden lisäämisen yhteydessä, joten mietin, miksi menettää soodan kuohahduksen mekaaninen puhdistusteho lisäämällä sitä liuokseen, kun soodan voi hyvin lisätä vasta pesuvaiheessa?

EDIT (15.4.2020): Marseille-saippua on niin rasvaista, että sen käyttö kannattaa jättää ihon, nahan ja villan pesuun. Rasvainen saippua voi tukkia muut tekstiilit ja putkiston, joten sitä ei kannata käyttää konepesussa.

  • Hyvää
    • Luonnonmukaisuus
    • Edullisuus
    • Mieto, puhdas tuoksu
    • Hellävaraisuus
  • Huonoa
    • Ei sovellu konepesuun
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Marseille-saippua

Ecover pyykinpesuneste

Ecoverin pyykinpesunestettä saa jo laajasti tavallisista ruokakaupoistakin, eli sillä on hyvä saatavuus. Ecoverissa on hyvä pesuteho – pyykistä tulee jopa hieman liiankin puhtaan oloista, eli pyykki jää melko karkeaksi. Runsas annostelumäärä hämmentää, kuuden kilon koneelliseen ohjeistus on yli kaksi korkillista (35 ml) pesuainetta. (Likaisen pyykin pesuun annosteluohje on jo yli desilitran verran :O) Pesunesteessä on voimakas, joskin ihan hyvä tuoksu. Tuoksu on kuitenkin sen verran voimakas ja jää pyykkiin tuntuvasti, että kyseinen pesuneste ei nouse suosikikseni, vaikka sille on paikkansa. Pesen tätä nykyä Ecoverillä lähinnä treenivaatteita ynnä muita teknisiä tekstiilejä.

  •  Hyvää
    • Pesuteho myös alemmissa lämpötiloissa
    • Hyvä saatavuus
  • Huonoa
    • Voimakas tuoksu
    • Jättää pyykin karkeaksi
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Ecoverin pyykinpesuneste

Sonettin hajusteeton pesuneste

Jos haluat vain yhden pesuaineen käyttöösi, se on tämä! Sonettin hajusteeton pesuneste täyttää oman toivelistani täydellisesti: se on hajusteeton, allergiaystävällinen, ympäristöystävällinen, toimii 30°-90°C pesussa värilliselle ja valkoiselle pyykille. Tosin tahranpoisto-ominaisuudet aktivoituvat ja valkopyykinpesu onnistuvat aineella parhaiten yli 50°C pesussa. Tässä pesuaineessa ei ole muuta vikaa kuin se, että sitä on hieman hankala löytää. Oman kanisterini onnistuin löytämään Mikonkadun NaturaZonesta.

(Sonettin tuotteissa) keinotekoisia hajusteita, väriaineita eikä säilöntäaineita käytetä. Tuotteissa ei ole entsyymejä, petrokemiallisia tensidejä eikä valkaisua voimistavia kirkasteita. Saippuaan tarvittavat öljyt ja kaikki aidot haihtuvat öljyt ovat 100%: sesti peräisin luomutuotannosta. (Sonett.eu)

  • Hyvää
    • Monella tasolla kestävä valmistustapa ja tuote
    • Hellävarainen
    • Monikäyttöinen
  • Huonoa
    • Heikko saatavuus
Ekologinen pyykinpesu Perheestä blogi.jpg
Sonett hajusteeton pyykinpesuneste

Hienopesu

Villavaatteet kannattaa ensisijaisesti tuulettaa ja pestä ensisijaisesti käsin vasta kun vaate on todella likainen. Tahrat voi poistaa sappisaippualla. Villan pesemisessä olen käytössä todennut erinomaiseksi Sonettin villan- ja silkinpesuaineen, jota Ruskovillakin suosittaa tuotteidensa pesuun käyttämään. Myös Marseille-saippua on käsinpesun hellävarainen klassikko.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Villan- ja silkinpesuaine & Marseille-saippua

Tahranpoisto & valkopyykki

Sappisaippua on tahranpoistossa erinomainen, edullinen ja luonnonmukainen keino. Sappisaippuaa saa myös nestemäisenä valmisteena, jota voi lirauttaa paitsi tahroille myös mukaan pesukoneeseen korostamaan pesutehoa esimerkiksi Marseille-saippuasta tehdyn pyykinpesuaineen kanssa.

Taannoin pääsin kokeilemaan ekologisten tahranpoistajien tehoa Kuopuksen ihanan Metsolan bodyn kokiessa mustikkamehukasteen ja puolisoni ystävällisesti sullottua vaatteen pyykkikoriin muun pyykin sekaan. Muistin vaatteen kohtalon vasta kun vahinko oli jo tapahtunut, eli mustikka oli kuivunut vaatteen kuituihin ja se tavara on sitkeässä. Sappisaippuapalalla hinkkaaminen vaalensi tahroja, mutta ei poistanut niitä. Seuraavaksi laitoin tahroille nestemäistä sappisaippuaa ja annoin sen vaikuttaa. Jälleen hieman vaaleammat, mutta selkeät tummat tahrat vaatteessa. Tässä vaiheessa olin varma, että pisarabodyn päivät olivat luetut. Onneksi kaapissa odotti Sonettin valkaisu- ja tahranpoistojauhe, joka on eräänlainen ympäristöystävällinen Vanish. Laitoin vaatteen illalla (tässä vaiheessa jo yöllä) likoamaan tahranpoistojauheen kera ja kyllä vain: aamulla sain nostaa ämpäristä täydellisen tahrattoman vaatteen. En suoraan sanottuna olisi uskonut aineen toimivan noin hyvin. Mikä parasta, mustat pisarat olivat edelleen mustia, eli jauhe ei ollut syönyt niiden väriä!

Valkopyykin valkoisena pitäminen on ekopyykkäyksen todellinen haaste. Liinavaatteiden valkoisena pitämistä edesauttaa korkeissa lämpötiloissa pesemisen mahdollisuus, mutta tavallisten valkoisten käyttövaatteiden kirkaana pitäminen on haastavaa. Edellämainittu Sonettin jauhe on tarkoitettu juuri tätä varten, eli lisäämällä sitä pääpesuohjelmaan se toimii valkaisevasti yli 50°C pesuissa. Konepesussa valkaisuteho jää kauas yön yli liottamisesta, mutta tuo kuitenkin lisää mahdollisuuksia yrittää pitää vaaleat vaatteet kirkkaina. Tässä auttavat myös värinkerääjäliinat.

Värinkerääjäliinat

Tärkeä näkökulma ekologisuuteen on myös se, että hankkii laadukkaita vaatteita ja vaalii sitä mitä omistaa. Tavaroiden sekä vaatteiden huolellinen huoltaminen lisää niiden käyttöikää ja ylläpitää arvoa. Erityisesti lastenvaatteet saattavat olla täynnä kirjavia väriyhdistelmiä valkoisilla yksityiskohdilla, joten lajittelussa saattaa mennä pyykkipäivänä sormi suuhun.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Dr. Beckmannin värin- ja liankerääjä auttaa pitämään värit puhtaina imemällä itseensä pesuveden väriä. Värinkerääjäliina on 100% puuvillaa ja sen imuteho perustuu valmistustapaan. Värinkerääjä toimii valmistajan mukaan noin 30 pesussa, mutta itse olen käyttänyt niitä pidempäänkin. Liinan tullessa tiensä päähän, sitä voi vielä hyödyntää esimerkiksi siivoamisessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Vasemmalla kerran käytetty, oikealla yli 30 kertaa käytetty lian- ja värinkerääjä

Huuhteluaine

Nykyään lähes kaikki tuntuvat tietävän, että huuhteluaineen käyttäminen pyykin pesemisessä on turhaa. Tämä pitää varmasti paikkansa, kun puhutaan tavallisista huuhteluaineista, ekopyykissä tilanne on kuitenkin toinen. Etikkaa moni käyttääkin huuhteluaineena, mutta oletko kokeillut Sonettin pyykinhuuhteluainetta?  Alkoholia, elintarvikekelpoista sitruunahappoa ja vettä sisältävä pyykinhuuhteluaine neutraloi pyykin emäksisten pesuaineiden jäljiltä ja itseasiassa vähentää vaatteen ärsyttävyyttä ja kemikaalikuormaa. Sopii erinomaisesti herkkähipiäiselle allergialaiselle! Kaikkien Sonettin tuotteiden tavoin, tuote hajoaa täydellisesti luontoon ja se on valmistettu kokonaan uusiutuvaa energiaa käyttäen. Huuhteluaine oikoo luonnonkuituja ja lisää esimerkiksi kestovaippojen imukykyä. Pyykistä tulee raikasta ja pehmeää. Sonettin huuhteluaineen säännöllinen käyttäminen vähentää myös pesukoneen erillistä sitruunahappokäsittelyn tarvetta. Iso suositus!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Sonettin pyykinhuuhteluaine

Yhteenveto

Toistaiseksi pesemme värillisen yleispyykin pääasiassa pesupähkinöillä, tekniset vaatteet Ecoverin pesunesteellä ja vaalean pyykin Sonettin hajusteettomalla pesunesteellä + tarvittaessa Sonettin valkaisujauheella. Luulenpa tosin, että Sonettin pesuneste tulee syrjäyttämään monikäyttöisyydellään ja vaivattomuudellaan muut, nyt kun olen löytänyt helposti saavutettavan jälleenmyyjän. Myös Sonettin huuhteluaine pääsee ehdottomasti vakituiseen käyttöön. Kirjavat pyykit pidetään raikkaan värisinä kestovärinkerääjäliinoilla ja tahrat poistetaan sappisaippualla.

Pesutulokseen vaikuttaa käytettävien pesuaineiden lisäksi pyykinpesukone – muista siis panostaa ympäristöystävällisten pesuaineiden lisäksi myös pyykinpesukoneen säännölliseen huoltoon ja puhdistamiseen.

Lue lisää pesukoneen huoltamisesta Marttojen sivuilta Pyykinpesukoneen hoito. Erinomaisia vinkkejä pesukoneen kunnossa pitämiseen löydät myös Kuningaskuluttajan jutusta Näin pyykkäät pesukoneelle pitkää ikää.

Summa summarum:

  • Esikäsittele tahrat heti tuoreeltaan (sappisaippuatahranpoistoaine)
  • Pese täysiä, mutta ei liian täysiä koneellisia
  • Hyödynnä kestovärinkerääjäliinoja vaaleita yksityiskohtia sisältävän kirjavan ja valkoisen pyykin raikkaan värisenä pitämisessä
  • Käytä valkopyykin pesemiseen pyykinvalkaisijaa
  • Noudata valmistajan annostelumääriä!
  • Valitse pesulämpötila tekstiilien sekä niiden likaisuuden mukaan
  • Käytä pyykin neutraloimiseen hapanta huuhteluainetta (Sonett tai etikka)
  • Huolla ja puhdista pyykinpesukone säännöllisesti
  • Jätä Marseille- ja muut rasvaiset saippuat käsin pestävälle pyykille

Iloisia ekopyykkihetkiä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

BLOGIPÄIVITYKSEN KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Itu Biodyn (Sonett huuhteluaine ja valkaisujauhe) & Dr. Beckmann (kestovärinkerääjäliina)

Kontrollifriikki kahden tulen välissä

Kuten kaikki tietävät pienet lapset ovat armoitetun lahjakkaita luomaan (aikuisten näkökulmasta) epäjärjestystä ja sotkua. Lasten saamisen myötä olen myös havainnut tapahtuvan omituisen ja paradoksaalisen muutoksen suhtautumisessa siisteyteen: samaan aikaan kun siisteyden ylläpitämisestä tulee huomattavasti vaikeampaa, sitä alkaa janota yhä enemmän.

Parikymppisenä kämppä oli useimmiten vähän miten sattuu. Ajoittain aivan pommin jäljiltä, jos nyt rehellisiä ollaan. Kiinnostiko? No ei. Nykyään krooniset ruokatahrat, hiekkakasat, levitteellä maalattu ruokapöytä sekä lääpityt ikkunat ynnä muut ”elämisen jäljet” saavat otsasuonen tykyttämään välittömästi. Mikä ihmeen kontrollifriikkipommi räjähtää äiti-ihmisen päässä lasten saamisen myötä? Voi kuinka saavuttaisin sen iloisen hälläväliä asenteen sotkuihin jälleen…

tahroja_paperilla_perheestaKyse on tietysti kodin merkityksen muuttumisesta. Aikaisemmin koti oli paikka johon piipahdettiin ulkomaailmasta, nyt kotoa piipahdetaan ulkomaailmaan. Kodista on tullut projekti. Päivystävä keittiöpsykologi päässäni laukoo itsestäänselvyyksiä ja kertoo, että kysymys on myös kontrollin tarpeesta siinä vaiheessa kun uuden pienen ihmisen saapuminen räjäyttää tietynlaisen kaaossirpalepommin elämässä. Siivoaminen tuntuu ajoittain olevan ainoa konkreettinen ja näkyvä tapa saada asioita hallitaan arjen myllytyksessä.

Ylenpalttisessa siivoamisessa on paljon huonoja puolia. Niistä ykkösenä se, että siivottava ei tästä maailmasta lopu pienten ihmisten tuottaessa sitä ällistyttävällä teholla lisää. Pakonomainen pyyhkiminen, peseminen, imurointi, nyhtäminen ja järjestäminen syö aikaa ja energiaa siltä tärkeimmältä, eli lasten kohtaamiselta. Pitkään yritin tästä syystä pyristellä siisteyden kaipuutani vastaan, mutta nykyään olen todennut, että jos kodin siisteys saa minut hengittämään helpommin (ja se saa), niin olkoon sitten niin kunhan touhussa säilyy kohtuus.

Nykyään jo siedänkin kura-aikojen jatkuvia hiekkakasoja ja lasten lelukaaosta huomattavasti paremmin, mutta nautin myös kuuraamisesta ja esteetikkona ohikiitävän puhtaista pinnoista. On myös hyvä muistaa, että kaikki ”lika” ei ole hyväksi, eli taudinaihettajat on oikeasti viisasta pyrkiä puhdistamaan pinnoilta. Vatsatauti tai muu ärhäkkä virusinfektio voi sekoittaa suoliston mikrobitasapainon pitkäksi toviksi, joten pintojen puhdistamiseen on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota tautien jyllätessä huolellisen käsihygienian ohella.

Viime aikoina olen jäänyt miettimään erityisesti kodissa puhdistamiseen käytettävien kemikaalien merkitystä kehon luontaiselle mikrobitasapainolle. Kuinka voimme tietää, etteivät voimakkaat pesuaineet, joilla toivomme nujertavamme epätoivotut mikrobit kodin pinnoilta nujerra samalla kehoon päätyessämme suolistomme tuikitärkeitä ja arvokkaita bakteereita, joiden tiedetään jatkuvasti enenevässä määrin olevan avainasemassa hyvinvoinnillemme? Antibakteerisista pesuaineistahan on jo varoiteltu pitkään. Vaikka erilaisten taudinaiheuttajien nujertaminen klooria yms. voimakkaita kemikaaleja hyödyntäen tuntuu kontrollifriikin mieltä lämmittävältä vaihtoehdolta, perheen ja ympäristön myrkyttäminen sitä vastoin ei.

kontrollifriikki_perheestaMietin erityisesti keittiön ja ruokailutasojen puhdistamiseen käytettävien aineiden merkitystä – niiden kautta kun aineita pääsee todennäköisesti elimistöön erityisesti, jos aineita pinnoille useita kertoja päivässä suihkutetaan eikä pestä pois, kuten yleispuhdistusaineita tavataan käyttää. Lisäksi suihkuttamisen kautta kemikaalit päätynevät elimistöön luonnollisesti myös hengitysteitse.

Olemme onnekkaita, sillä kenelläkään perheestämme ei ole astmaa, mutta esimerkiksi pelkästään Fairysta tehdyn pesuliuoksen suihkuttaminen ärsyttää hengitysteitäni voimakkaasti syystä tai toisesta. Kodin pesuaineiden ja -tapojen valintaan on siis syytä kiinnittää huomiota paitsi ympäristön myös oman hyvinvointimme vuoksi. Ja kuten aikaisemmassa päivityksessäni nostin esiin, ympäristöstä huolehtiminen huolehtii myös omasta hyvinvoinnistamme.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOnneksi lähimarketistakin löytyvillä elintarvikkeisiin lukeutuvilla aineillakin pääsee siivoamisessa jo varsin pitkälle! Marttojen isoäidin siivousvinkit kertovat, kuinka etikka, sooda, sokeripalat ja suola tepsivät useissa paikoissa. Kodin myrkyttömässä puhdistamisessa kannattaa pyrkiä mekaaniseen puhdistamiseen, eli perinteiseen hankaamiseen ja turvautua puhdistusaineisiin vasta, jos tämä ei auta. Näkyvä lika kannattaa pyrkiä poistamaan heti, ettei se pääse pinttymään ja vaadi järeämpiä keinoja poistamiseen. Esimerkiksi bambulangasta virkatut kestorätit ovat hyviä ja toistuvaa pesua kestäviä välineitä kodin puhdistamiseen.

Jopa WC:n puhdistamisessakin pärjää varsin yksinkertaisilla aineilla, kunhan muistaa toteuttaa pesua riittävän usein ja säännöllisesti, niin ettei lika pääse pinttymään. Sitkeät tahrat ja esimerkiksi saumat saa hangattua puhtaaksi soodasta ja vedestä tehdyllä tahnalla tai räjäyttämällä lika soodan ja etikan yhdistelmällä.

Vedestä tulleet kalkkitahrat lähtevät helposti suihkukaapin tai saunan lasiovesta pyyhkimällä väkiviinaetikkaan kastetulla sienellä tai rätillä. Etikan haju on hurja, mutta niin on puhdistustehokin! Etikan käytössä kannattaa noudattaa tiettyä varovaisuutta herkillä pinnoilla sen voimakkaan happamuuden vuoksi. Ylen Kuningaskuluttajan jutussa Marttaliiton kotitalousneuvoja ohjeistaa pesemään WC-altaan ekologisesti ensin astianpesuaineella ja sen jälkeen huuhtomaan etikalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOlen parhaillani pureutumassa ekologisiin ja allergiaystävällisiin DIY-kodinpuhdistusaineisiin sekä ympäristöystävällisiin pyykinpesuvaihtoehtoihin. Päivitystä tulossa, pysy kuulolla 🙂

Asioiden välillä -blogi myös Instagramissa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

Kohti ekologisempaa uutta vuotta

Vuoden vaihtuessa julistin itselleni ja muille, että nyt ei jaksa mitään uutta tai kehittävää. Nyt syöksytään mukavuusalueelle ja lasketaan rimaa kaikessa, mennään siitä mistä aita on matalin! Mukavuusbileet! Luovuttaminen kunniaan! Tarkoituksenani oli höllentää vuoden loppuun mennessä jo vaarallisen kireäksi ehtinyttä pipoa ja reilulle tasolle kirinyttä suorittamispakkoa. Tämä mukavuussektorilla öllöttely voi kuulostaa ajatuksena melko herkulliselta silloin, kun fiilis on se että nyt ei vaan jaksa yhtään mitään, mutta elämäntapana se on tosiaan hieman heikko. Maaret Kallio kirjoitti tänään kolumnissaan siitä, miksi sydämen ääntä ei ihan aina kannata kuunnella.

”Liiallinen mukavuudentavoittelu ei ruoki vahvoja arvoja tai tunnetta asioiden aikaansaamisesta, ja niitä ihminen kaipaa kokeakseen elämänsä merkitykselliseksi.”

Jäin miettimään asiaa ekologisen elämäntavan kannalta. Ihmisen on luonnollisesti vaikeaa luopua saavutetuista mukavuuksista. Omaan napaan ja hyvinvointiin sukeltaminen on ajoittain tarpeen tietysti, mutta jatkuvana elämäntapana se ei tosiaan oikein kanna. Jos kaikki tekeminen ja oleminen perustuu sille, mikä itsestä tuntuu hyvältä tai sen pohtimiseen mikä just nyt tuntuisikaan hyvältä, voisi olla hyödyllistä nostaa katse omista onkaloista vähän kauemmas. Enkä nyt väheksy itsetutkiskelun tarpeellisuutta, välttämättömyyttäkin, vaan tahdon sanoa, että se on syytä tehdä aidosti ja brutaalistikin ajoittain, jotta siitä ei tarvitse tehdä jatkuvaa elämäntapaa. Aika monet asiat ovat kuitenkin epämukavuusalueelle astumisen arvoisia.

ekologisuus_perheesta_blogi3
Kaksi painavinta syytä panostaa ympäristöystävälliseen elämäntapaan

Lasten saamisen myötä saa valtavasti asioita, mutta yhden asian menettää lopullisesti, nimittäin kyvyn turvautua nihilismiin monien hankalien asioiden, kuten ilmaston uhkakuvien suhteen. Huoli ja toive jälkikasvun kukoistuksen mahdollisuudesta on kaiken yli menevä ja niin syvä, että uhka sille on uhka jota ei voi kieltää. Asia johon heräsin jälleen todella ystäväni jakaessa taannoin Facebookissa keväällä Suomen Kuvalehdessä julkaistun artikkelin siitä, miksi ilmastonmuutos ei herätä riittävästi kiinnostusta ihmisissä. Todella ahdistavaa.

Palatakseni Kallion kolumnin ytimeen: voidakseen paremmin kannattaa pysähtyä mielummin miettimään niitä arvoja, jotka tekevät elämästä merkityksellistä niiden mielitekojen sijaan. Kun taistelee tai ainakin toimii tärkeäksi kokemansa asian puolesta, elämä saa ihan uudenlaista syvyyttä. Kuinka siis elää niin, että toiminnallaan edistäisi seuraavien sukupolvien elämisen mahdollisuuksia?

ekologisuus_perheesta_blogi9Ilmaston muuttuminen on tavallaan päivänselvä ja samalla vaikeasti hahmotettava ja äärettömän monisyinen asia. Vähintään todella, todella pelottava. Kirjoitan tämän nyt silläkin uhalla, että nyt olen tietopohjani kanssa hyvin heikolla alueella. En kykene tarkastelemaan ilmastonmuutokseen liittyviä lähteitä kovinkaan kriittisesti, sillä tietämykseni asiasta on täysin olematon. Asiantuntijuuteni löytyy terveystieteiden puolelta, maantieteellisten ja ympäristöön liittyvien asioiden suhteen olen auttamatta pihalla. Olen siis liikkeellä puhtaasti tunnepohjalta, mutta jospa olisin tässä nyt vaikka se hyödyllinen idiootti, sillä jokainen pohdinta asian ympärillä kun lienee paikallaan. Ainakin ystäväni päivitys vieräytti ison kiven sielussani pyörimään jälleen ympäristöystävällisemmän elämän ja asenteen tavoittelun suuntaan.

Ekologisia ”pakkoja”

Koska viherpesu ja muutenkin oman kilven kiillottelu tämän aihealueen ympärillä vastenmielistä, totean rehellisyyden nimessä, että paras ekotekoni tähän mennessä on olla pienituloinen (opiskelija, kotiäiti), eli yksinkertaisesti liian köyhä hassaamaan valinnoillani luonnonvaroja niin runsain mitoin, kuin varakkaampana saattaisin tehdä.  Ekologisia ”pakkoja”, joita pienillä tuloilla eläminen edellyttää:

  1. Ei omaa autoa: Pienituloisena lapsiperheenä meillä ei ole varaa omaan autoon (lainaamme sitä Ukilta). Jos meillä olisi varaa omaan autoon, voin kertoa että kiusaus investointiin olisi todella suuri puhtaasti mukavuudellisista syistä. Mutta niin kauan kun näin ei ole, voimme päivitellä kuinka auto on Helsingissä vain riesa ja hekumoida ajatuksesta pienemmästä hiilijalanjäljessä. Mies kulkee työmatkat kesät talvet pyörällä ja itse aion töihin palattuani käyttää luonnollisesti julkisia. No itsellä ei ole edes ajokorttia, joten ajomatka töihin sisältäisi melkoisesti jos ei vauhtia niin ainakin vaarallisia tilanteita.
  2. Ei lentämistä: Meillä ei ole varaa matkustella ulkomailla. Eipä tule lentomaileista huonoa omaatuntoa. Ja samaan hengenvetoon – taatusti sahattaisiin sinivalkoisin siivin lämpimään vähintään kerran vuodessa, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Ja Islantiin. Ja vaikka minne. Haaveiltu on.
  3. Kierrätys: Pyrimme löytämään uudet hankinnat käytettyinä ja kierrättämään tarpeettomaksi jääneet tavarat paitsi ekologisuuden, niin myös rahan painaessa kupissa. Käytetyt tavarat ovat edullisempia, kuinka ollakaan.
  4. Pieni asunto: Niin mitäpä veikkaatte, asummeko varpaat toistemme suussa ihan vain ekohenkisyydestä? Että sanoisimme ”kiitos ei” muutamalle (öö sadalle) lisäneliölle? Niinpä niin. Pienet tulot, pieni kerrostalossa sijaitseva koti ja hallittava vuokra.

Ekologisia valintoja

Toisaalta pienituloisuus haastaa hankintoja tehdessä, sillä usein ekologisemmat ja/ tai eettisemmät vaihtoehdot ovat niitä kalliimpia. Tässä valinnoista tulee todellisia valintoja, sillä ne edellyttävät priorisointia ja toisista asioista karsimista.

  1. Ekosähkö: Ostamme Fortumin tuulisähköä. Tämä on puolison heiniä ja hän on hyvin sähkösopimukset hoitanut ja kilpailuttanut. Itse olen vain esittänyt vaateen ekosähköstä, sen kummemmin asiaan syventymättä.
  2. Pesuaineet: Vaatteiden pesemiseen käytämme hajusteettomia allergiaystävällisiksi (mainostettuja) pesuaineita ja pesupähkinöitä. Kaikki muut kodin pesuaineet on vaihdettu enemmän tai vähemmän ekopesuaineisiin. Sooda + etikka toimii myös useissa paikoissa myrkyttömänä puhdistusmetodina. Konetiskiaineeksi olemme valineet joutsenmerkityn vaihtoehdon, mutta tämä lienee kuitenkin se talouden myrkyistä myrkyin ja vaikeasti korvattavissa.
  3. Kosmetiikka: Luonnonkosmetiikka muodostaa suurimman osan kauneuden- ja ihonhoitotuotteistani – hiuslakkaa ja ripsiväriä en toistaiseksi ole saanut korvattua toimivilla luonnonkosmeettisilla vaihtoehdoilla. Lapset pestään vedellä, tai hajusteettomalla nestesaippualla (esim. Urtekram). Puoliso käyttää ”normi”kosmetiikkaa, mutta ehkäpä saan hänet vielä käännytettyä.
  4. Ruoka: Omaan syntilistaani ei ole kuulunut punaisen lihan kuluttamista yli kahteenkymmeneen vuoteen ja nykyään noudattelen ruokavaliota, joka ei sisällä myöskään maitotuotteita tai kananmunia, mutta kalaa syön osittain ravitsemuksellisista ja usein sosiaalisista syistä. Puoliso on kaikkiruokainen, mutta tammikuun ekotekona sain hänet osallistumaan kanssani Vegaanihaasteeseen! WOHOO! Olen aivan huippuinnoissani tästä! Ja hänkin varmaan vähän. Salaa. 😉 Useiden ruoka-aineallergioiden vuoksi lasten syömisessä priorisoidaan tällä hetkellä ruoan ravintopitoisuus (hemirauta ja proteiini) ekologisuuden edelle allergioiden tuomien ruokavalionrajoitusten vuoksi. Lapset siis syövät reippaasti niin punaista ja vaaleaa lihaa kuin kalaa. Toisaalta, lasten ruokavalioon ei kuulu esimerkiksi maitotuotteista epäekologisinta, eli juustoa tai mitään muitakaan maitotuotteita. Kuopuksen toistaiseksi luontaisesti gluteenittoman ruokavalion vuoksi joudumme myös kuluttamaan runsaasti ei-kotimaisia gluteenittomia viljoja, joka on hyvin valitettava juttu monellakin tasolla, eikä vähiten ekologisessa mielessä. Tattari onneksi sopii Kuopukselle ja sitä on saatavana kotimaisena, kuten myös kvinoaa.
  5. Ei mainioksia: Mainoskielto on kätevä paitsi paperijätteen myös turhien ostoyllykkeiden karsimiseksi.

ekologisuus_perheesta_blogi6

Mitä tehdä edelleen?

Ympäristöasioissa skarppaaminen on tavallaan siitä yksinkertainen juttu, että se lähinnä edellyttää asioista luopumista. Toisaalta – se jos mikä on vaikeaa, kuten edellä totesin.

  1. Energian säästäminen: Niin sanotun ekosähkön ostamista tärkeämpää on energian säästäminen, kuten valojen ja laitteiden huolellinen sammuttaminen, kun niitä ei tarvita.
  2. Lämmön vähentäminen: Oma hedonistinen luopumisen tuskani syntyy esimerkiksi lämmöstä luopumisesta, tai siitä nauttimisen vähentämiseen. Kuuma suihku ja (liian) lämmin asunto. Näistä luopuminen tuottaa tuskaa mukavuudenhaluiselle mielelleni ja lämpöhakuiselle keholleni. Mutta hei, kuulemma kylmät suihkut on terveellisiä (YÄÄÄÄÄK). Jatkossa pyrin panostamaan lyhyeen suihkussa piipahtamiseen ja kodin maltilliseen lämpöön. Villasukat esiin.
  3. Pesuaineet: Vaihtamalla myös allergiaystävälliset pesuaineet (Erisan jne.) ekologisiin, mielellään kotimaisiin allergiaystävällisiin vaihtoehtoihin vähennetään paitsi omaa kemikaalikuormaamme myös ympäristövaikutuksia. Meillä nimittäin pyörii pesukone lapsiperheen tapaan melko ahkerasti. Myös kodin loputkin pesuaineet tullaan vaihtamaan ekologisiin vaihtoehtoihin. Kloori jätetään vain vatsatautitilanteisiin.
  4. Pussien käytön vähentäminen: Nyt kun olen vihdoin oppinut kuljettamaan mukanani aina kestokassia, on tällä ollut huomattava vaikutus pussien kertymiseen. Toki muovipusseja edelleen kertyy, mutta ne käytetään sekajätteiden kuljettamiseen. Kestohedelmäpusseja täytyy kokeilla ehdottomasti seuraavaksi. Näitähän voivat myös kätevät ihmiset (ping MUMMI!) valmistaa näemmä myös itse!
  5. Jätteen vähentäminen: Kuopuksen nihkeästi etenevän pottatreenailun ohessa kestovaippojen osuutta täytyy jälleen kasvattaa, sillä vaipoista tulee paljon ja karseaa jätettä. Myös Zero Waiste ajatteluun perehtyminen kiinnostaa, joskin tästä ollaan aivan pöyristyttävän kaukana, mutta ehkä näin äärimmäiseen jätteiden vähentämisideologiaan perehtyminen antaa ajatuksia karsia omaa vuoden aikana syntyvää jätevuorta.
  6. Sesonkiruoka-ajattelu ja kasvisruoan osuuden kasvattaminen: Uskon, että lasten kasvaessa voimme vähentää lihan kuluttamista entisestään allergioiden toivon mukaan ja todennäköisesti hellittäessä ja ruokavalioiden täten laajentuessa muilta osin. Vegaanihaasteen myötä uskon ja toivon myös puolison innostuvan enemmän kasvisruoasta. Kasvisruoan valmistamisessa sesonkikasvisten painottaminen ja ruokahävikin minimoiminen lienevät lähes itsestään selviä olennaisuuksia.
  7. Esteettisyydestä tinkiminen ja herätehankinnoista pidättäytyminen: Tässä on sen todellisen asennemuutoksen paikka. Kukapa ei rakastaisi kauniita asioita ja niitä kotiinsa tai yllensä halajaisi. Parasta olisi hankkia hyvin harkiten ja silloinkin kierrätettyä tai kierrätysmateriaalista valmistettua. Kierrätetty tavara herättää kuitenkin ajoittain itsessä myös ristiriitaisia ajatuksia siinä mielessä, että käytetyissä tavaroissa arveluttaa niiden tuntematon historia ja esimerkiksi mahdolliset homeet. Parasta olisi siis ostaa mahdollisimman kestäviä, mahdollisuuksien mukaan kotimaisia ja ajattomia klassikoita. Niin kauan kun laadukkaisiin hankintoihin ei ole taloudellisia resursseja, on vain hyväksyttävä se ja tultava toimeen vähemmällä uuteen lastulevymoskaan tai kertakäyttövaatteisiin hassaamisen sijaan. Kalusteistamme, lastenvaatteista sekä -tarvikkeista ylivoimaisesti suurin osa on käytettynä hommattuja, mutta kestäviin ratkaisuihin pyrkimisen asenteessa olisi vielä reilusti petraamista erityisesti omien vaatehankintojen saralla.

Vaikka edellä esitetyt toimet ovat vaikutuksiltaan käytännössä olemattomia, niin ainakin ne aikaan saavat itselle sen tunteen, että yrittää toimia tärkeäksi kokemansa asian eteen. Luopumisen lahjana voivat tulla ainakin paremmin nukutut yöt. Ja kyllä – se, että toimii yhteisen hyvän eteen vaikka vain helpottaakseen omaa oloaan, on tuhannesti parempi kuin se ettei tee mitään.

ekologisuus_perheesta_blogi10Toivoisin syvästi, että sinä kenellä homma on paremmin jo hallussa jättäisi kommenttisi ja kertoisit kuinka, miten ja millä tavalla toimit tai voisi toimia kestävämmän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Myös kaikki hyvät tietolähteet, linkit, Facebook-yhteisöt ja blogit koskien ekologisemman elämän tavoittelua otetaan kiitollisena vastaan!

Ympäristöystävällisiä joululahjaideoita aikuisille

Viime hetken joululahjapaniikki nostaa päätään? Vuoden kulutusjuhlan kumuloituessaan jouluksi kutsuttuun shoppailuräjähdykseen, onkin viimeistään hyvä aika pysähtyä ja miettiä onko joululahjaksi uumoiltu tavara välttämätön tai edes lainkaan tarpeellinen saajalleen, vai tavan vuoksi tehty taloudellinen uhraus, joka tavaroita pursuavassa taloudessa päätyy joko riesaksi tai konmarituksen kautta jätteeksi tavallisesti ennemmin kuin myöhemmin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAJos ja kun läheisiään haluaa jouluna lahjalla muistaa, aikuisille aineettoman lahjan hommaaminen on hyvinkin yksinkertaista ja vaihtoehtoja piisaa! Monelle jo ennalta tuttuja aineettomia lahjojahan ovat myös erilaiset avustusjärjestöt, kuten Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen lahja, PlanUnicef ja Punainen Risti. Liputtaisin näiden puolesta myös esimerkiksi joulukorttibudjetin vaihtoehtoisena sijoituspaikkana.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) sivuilla annajoitainmuuta.fi on myös rutkasti mahtavia aineettomia lahjaideoita, kuten joulupukkina toimiminen, auton renkaiden vaihto, luontoretki tai digitaalisen laitteen käytössä avustaminen. Hyvä aineeton lahjahan ei välttämättä edes maksa antajalleen kuin vaivan. Myös Luonto-liiton Älä osta mitään päivän sivuilla on Kestävä joulu osio, josta löytyy niin ikään rutkasti hyviä ideoita ja lahjakortteja aineettomiin lahjoihin. Itse ilahtuisin suuresti erityisesti esimerkiksi lastenhoitoavusta tai laiskana ompelijana vaatteidenpaikkauslahjakortista. Miksei myös lahjakortti second hand liikkeeseen tai kierrätysmateriaalista valmistettu lahja voi olla osuva, jos antaja vastaanottajan maun tuntee.

Hyvä ja mahdollisesti jonkun elämän pelastava idea voisi myös viedä ystävä esimerkiksi SPR:n ensiaputaitojen kurssille (ja osallistua itsekin). Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivuilta voi ostaa erilaisia aineettomia tai aineellisia joululahjoja, joiden tuotosta suurin osa suunnataan luonnonsuojelutyöhön. Kaapelitehtaan joulussa törmäsin Luonnonperintösäätiön lahjaideaan, jossa saattoi lunastaa palan ikimetsää haluamastaan paikasta kauniin kortin ja tarkkojen koordinaattien kera.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Tee ystävästä metsänomistaja 😉

Henkilökohtaisemmaksi lahjaksihan voi hommata esimerkiksi lahjakortin elämykseen josta kuvittelisi vastaanottajan nauttivan, miksei vaikka ravintolaan, teatteriin, konserttiin, kauneushoitoihin tai hierojalle. Osuvasti valittu digitaalinen sanoma- tai aikakausilehtitilaus ilahduttaa saajaansa pitkään. Myös esimerkiksi Museokortti on mahtava lahjaidea, joka kerryttää saajalleen kulttuurikokemuksia krääsän sijaan. Laadukkaita kotimaisia vaatteita ja ekologisuutta arvostava varmasti ilahtuisi esimerkiksi jäsenyydestä vaatelainaamoon, kuten Vaaterekki (Helsingissä) tai Vaatepuu (Järvenpää, Turku ja Tampere).

museokortilla-taide-elamyksia
Museokortilla taide-elämyksiä ympäri vuoden

Myös esimerkiksi Globe Hopen tai Uusix-kaupan tuotteet ovat eettisesti ja ekologisesti kestäviä valintoja. Keskeinen pointti tavaralahjan hommaamisessa on tietysti se, että tavara on paitsi tarpeellinen, myös aidosti saajansa näköinen, laadukas ja kestää käytössä.

erikoisen-hyvaa-kisa-joulu-2016
Uusix-keittiötekstiileitä kierrätysmateriaalista

Satokausikalenterista on saajalleen koko vuodeksi iloa ja se ohjaa sesonginmukaiseen, eli ekologiseen kasvisten kuluttamiseen. Valmista esimerkiksi vegaanisia herkkuja ystävän iloksi ja osallistu hänen kanssaan tammikuun vegaanihaasteeseen yhteisenä ympäristöystävällisenä tekona!

Ruokalahjatkin ilahduttavat useimpia, eikä niistä jää saajalleen nurkkiin pyörimään mitään ylimääräistä – vyötärölle korkeintaan. Jouluisia ja lahjaksi sopivia valmistettavia ovat esimerkiksi fudge, saaristolaisleipä, pikkuleivät ja maustekakku. Erikoisen Hyvää – Syksyn ja talven herkkuja reseptikirjasta löydät myös e-kirjaversion, jolla loihtia moneen ruokavalioon sopivia jouluherkkuja!

OLYMPUS DIGITAL CAMERASokerina pohjalla aineeton lahja, josta saattaa kehkeytyä saajalleen uusi merkityksellinen harrastus. Onko ystäväsi, äitisi, veljesi tai puolisosi aina haaveillut jonkun instrumentin soittamisen aloittamisesta, ”mutku sitku” ei ole saanut aikaiseksi?

Akateemiset Muusikot on muusikoiden välityspalvelu, josta voit ostaa kohtuulliseen hintaan eri instrumenttien tuntiopetusta joko opettajaksi opiskelevalta tai jo valmistuneelta opettajalta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä Akateemiset Muusikot välityspalvelusta täältä: http://www.akateemisetmuusikot.fi/yhteystiedot!

Seuraa Perheestä blogia myös Instagramissa ja Facebookissa

SaveSave

SaveSave

SaveSave