Good vibes only?

*Kustannus Oy Duodecimin kirjat saatu mediakappaleina*

Suhtaudun suurella tuskalla tsemppipuheeseen, jossa kerrotaan kuinka kaikki elämässä on vain asenteesta: ”Good vibes only”, valitset onnesi ja sitä rataa. Saatte varmaan kiinni tästä tyylilajista?

Toivo ja optimismi ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta on myös äärimmäisen tärkeää erottaa ne positiivisuuteen verhoutuvasta tunteiden välttelystä. Pakonomainen positiivisuuden penääminen ei ratkaise ihmisten psyykkisiä ongelmia, vaan saattaa jopa olla tuottamassa niitä.

Elämäänhän kuuluu kaikenlaisia myllerryksiä. Suurinta mahdollista rakkautta, epätoivoa, epäoikeudenmukaisuutta, kateutta, iloa, sattumanvaraisuutta, kiukkua, pakahduttavaa iloa, polttavaa häpeää, pitkästymistä, yhteenkuuluvuuden lämpöä ja menetyksen tuskaa. ”Good vibes only” ei ole pidemmän päälle hyvä strategia elämän kokonaisena kokemiseen, koska ”shit happens” ja se on osa tätä diiliä – halusi tai ei.

20200415_141751

Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on viime vuosikymmeninä paljolti tutkittu terapeuttinen menetelmä, jonka vaikuttavuudesta alkaa olla jo varsin mittavaa näyttöä erilaisissa yhteyksissä, joissa sitä on sovellettu. Olen nyt opintojeni puitteissa alkanut tutustumaan aiheeseen, ollen täysi noviisi edelleen aiheen suhteen, mutta nähdäkseni menetelmästä voi olla tässä kuormittavassa poikkeusajassa hyötyä monelle muullekin – siksipä tämä blogikirjoitus. 

Hyväksymis- ja omistautumisterapian hienous on siinä, että se vaalii elämän merkityksellisyyttä kaikkine väreineen. Sen ytimessä on psykologinen joustavuus, eli kyky elää arvojensa mukaisesti ja tietoisena hetkessä. Psykologisen joustavuuden on lukuisissa tutkimuksissa todettu olevan välittävä tekijä mielen hyvinvointiin liittyville tekijöille. 

Psychological flexibility means contacting the present moment fully as a conscious human being, and based on what the situation affords, changing or persisting in behavior in the service of chosen values. (Steven Hayes)

Itse ymmärrän yhden hyväksymis- ja omistautumisterapian keskeisistä prosesseista (näitä on useita) niin, että olennaista on oivaltaa, että se, että koet hankalia tunteita ei tee sinusta huonompaa: se ei tee sinusta mitään, sillä ne ovat ajatuksia. Se, että koet itsesi arvottomaksi ei tee sinusta arvotonta. Vastaavasti, se, että pyrit ajattelemaan vain hyviä juttuja, ei tee sinusta hyvää, vaan saattaa irrottaa sinut tietoisesta läsnäolosta.

Olennaista elämän mielekkääksi kokemiselle on se, että kykenemme elämään arvojemme mukaisesti. Kokemusten haastavuus ei vähennä elämän mielekkyyttä – siksi haastavia tunteita on mieletöntä väistellä hyvän elämän toivossa.

Psykologiselle joustavuudelle vastakkaista ilmiötä kutsutaan kokemukselliseksi välttämiseksi (experiential avoidance), jolla viittataan pyrkimykseen kontrolloida, vaimentaa tai välttää ei-toivottuja tunteita, ajatuksia ja muistoja (esim. Hayes ym. 1996). Jos pyrkii kääntämään katseensa vain helpoiksi tai miellyttäviksi olettamiinsa tunteisiin ja tilanteisiin, menettää elämästä paljon, koska silloin päätyy myös välttelemään tunteita, ihmisiä ja tilanteita. Tämä saattaa johtaa tunne-elämän latistumiseen myös niiden miellyttäviksi koettujen tunteiden suhteen.

Toisin sanoen: jos tapanasi on kääntää selkäsi tilanteissa, jotka herättävät tunteita, joita et halua kohdata, päädyt pidemmän päälle melko ohueen asetelmaan esimerkiksi ihmissuhteissasi. Kyetäksemme olemaan aidosti läsnä esimerkiksi rakkaan ihmisen sairastaessa tai kokiessamme vastoinkäymisiä, täytyy meidän pystyä kohtaamaan myös niitä omia suurimpia pelkojamme ja tuskallisia tunteita, muuten emme kykene toimimaan arvojemme mukaisesti. Paradoksaalista kyllä, juuri tämä onnettomiksi tulkittujen tunteiden välttely tekee meistä onnettomia.

20200415_163412

Nyt siihen villakoiran ytimeen ja niihin hyviin uutisiin! Psykologinen joustavuus on taito, jota voi kehittää.

Koska en ole psykologi (mutta voin vähän vilkaista, hehheh), eikä satunnaisten bloggareiden blogiteksteille kannata antaa isoakaan painoarvoa, kun on hyvinvoinnista kyse, ohjaankin nyt luotettavien ja asiantuntevien lähteiden pariin, jos haluat tietää aiheesta: 

Tutustu aiheeseen esimerkiksi täällä:

Ja lue lisää esimerkiksi näistä, hyväksymis- ja omistautumisterapian Suomalaisen uranuurtajan Arto Pietikäisen kirjoittamista loistavista kirjoista (Kustannus Oy Duodecim).

Kustannus Oy Duodecimilla on rutkasti muitakin mahtavia opuksia tuntuvassa alennuksessa (ei toimituskuluja!), joten nyt jos koska voi olla hyvä hetki tutustua näyttöön perustuvaan, laadukkaaseen self-help-/ ammattikirjallisuuteen.

Tulen esittelemään mediakappaleina luettavakseni saamiani kirjoja blogissa myöhemmin ja koska sain näitä huikean laadukkaita opuksia myös arvottavaksi, kannattaa liittyä seuraamaan Instagram-tiliä Asioiden välillä: arvontaa tulossa!

 

20200415_171215

ps. Tämä blogikirjoitus käsittelee mielen hyvinvointia yleisellä tasolla. Hae ammattiapua, jos koet psyykkisen hyvinvointisi huonoksi tai olet huolestunut omastasi tai läheisesi jaksamisestasi: https://www.mielenterveystalo.fi

Kirjallisuutta:

  • Gross, J. J., & John, O. P. (2003). Individual differences in two emotion regulation processes: Implications for affect, relationships, and well-being. Journal of Personality and Social Psychology, 85(2), 348–362.
  • Harris, R. (2016). Onnellisuusansa. Elinvoimaa hyväksymisen ja omistautumisen avulla. (2. tarkistettu painos). Helsinki: Duodecim.
  • Hayes, S. C., Wilson, K. G., Gifford, E. V., Follette, V. M., & Strosahl, K. (1996). Experiential avoidance and behavioral disorders: A functional dimensional approach to diagnosis and treatment. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 64(6), 1152–1168.
  • Hayes, S. C., Luoma, J. B., Bond, F. W., Masuda, A., & Lillis, J. (2006). Acceptance and commitment therapy: Model, processes and outcomes. Behavior Research and Therapy, 44, 1–25.
  • Hayes, S. C., Pistorello, J., & Levin, M. E. (2012). Acceptance and commitment therapy as a unified model of behavior change. The Counseling Psychologist, 40, 976-1002.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s